Suomalaisessa alkoholipolitiikassa muhii historiallinen muutos.
Kun kaksi edellistä hallitusta tekivät päätöksiä alkoholin haitat edellä, nykyhallitukselle maistuu enemmän kilpailun vapauttaminen.
Asiantuntijat ovat eri linjoilla siitä, johtavatko hallituksen aikeet vapauttaa alkoholin myyntiä siihen, että Suomi menettää lopulta Alkon monopolin.
Suomi sai Euroopan unioniin liittyessään Alkon vähittäismyynnille yksinoikeuden kansanterveydellisistä syistä.
Hallitusohjelmassa on kymmenkunta alkoholin saatavuutta merkittävästi helpottavaa toimea, joita hallitus on perustellut juuri alkoholikaupan kilpailun lisäämisellä.
Jos ja kun ne toteutetaan, katoaako alkoholimonopolilta pohja?
Murtuuko monopoli – vai jatkaa nilkuttaen?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Thomas Karlssonin mielestä yksittäiset toimet eivät vielä romuta Alkon monopolia, mutta yhtä seuraa ohjelmassa aina seuraava.
Karlsson viittaa vahvojen oluiden ja siidereiden tuomiseen ruokakauppoihin ja alkoholin kotiinkuljetuksen sallimiseen. Hallituskauden puolivälissä pitäisi tehdä päätöksiä viinin myynnin sallimisesta kaupoissa.
– Näin vähän vähältä kyllä nakerretaan alkoholimonopolijärjestelmän legitimiteettiä, Karlsson katsoo.
Karlssonin mielestä erityisesti 15 prosenttisten viinien myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa johtaisi siihen, että monopolin kansanterveydelliset perusteet ja Alkon liiketoiminta romahtaisivat.
”Vain väkeville tarkoitetun alkoholimonopolin ylläpitäminen ei olisi enää kannattavaa. Eikä se kansanterveyspykäläkään täyttyisi mitenkään”, Thomas Karlsson arvioi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kummeksuu erityisesti aietta siirtää alkoholin sääntely sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Ainakin niin kauan kun Suomessa on alkoholimonopoli.
– Kun näitä ehdotuksia katsoo, on tehty selkeä arvovalinta. Alkoholi ei ole enää sellainen hyödyke, jota haluttaisiin kansanterveydellisistä syistä rajoittaa.
Kiuru vastasi Marinin hallituksessa alkoholipolitiikasta.
Sen sijaan eurooppaoikeuden asiantuntija, oikeustieteen tohtori Kukka Kuusela ei usko Alkon monopolin romuttumiseen.
– Kilpailun osittainen vapauttaminen johtaa totta kai siihen, että käytännössä alkoholimonopolin luonne muuttuu. Tällä ei mielestäni ole suoraa kytköstä siihen, mikä on alkoholimonopolin lopullinen kohtalo.
Kuuselan mielestä alkoholipolitiikkaa modernisoidaan nyt vastaamaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja alkoholin kulutuksessa tapahtunutta muutosta. Monopolinkin tulisi elää ajassa.
Alkoholin kulutus on laskenut viimeiset 15 vuotta muutamaa tasaista vuotta lukuun ottamatta. 12 litran vuosikulutuksesta on tultu alle yhdeksään litraan. Samaan aikaan alkoholista johtuvat kuolemat on vähentyneet.
Nuoremmat ikäpolvet myös juovat alkoholia selvästi vähemmän kuin vanhemmat.
Miten muutokset lopulta näkyvät?
Alkoholilakiin ei tehdä nyt kokonaisuudistusta vuoden 2018 tapaan vaan pistemäisiä muutoksia. Eurooppaoikeuden tutkija Kuuselan mukaan pirstaleiset esitykset vaikeuttavat vaikutusten arviointia.
– On hirveän hankala arvioida, mikä on näiden kokonaisvaikutus, varsinkin kun osa toimenpiteistä on vielä auki.
Alkoholipolitiikkaa ja alkoholin kulutusta tutkineen Karlssonin mielestä kokonaisarvion tekeminen on jopa mahdotonta.
– Kun näitä ehdotuksia katselee yksittäisinä ja aika pieniä, niillä ei ole juurikaan merkitystä. Mutta kun niitä niputetaan yhteen, sitten saadaan enemmänkin mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.
Krista Kiuru huomauttaa, että sama tapa valittiin sosiaaliturvaleikkausten kohdalla. Tämä johti siihen, että säästöjen kokonaisvaikutusten arviointi oli puutteellista.
– Tämä voidaan tulkita myös tahalliseksi. Tuskin hallitus voi erehtyä samalla tavoin monta kertaa ainakaan saman ministeriön ja ministerin kohdalla, Kiuru epäilee.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastaa hallituksessa sekä alkoholipolitiikasta että sosiaaliturvasta. Hän ei kommentoi Kiurun epäilyksiä Ylelle.
Taustalla vaikuttavat myös poliittiset syyt. Hallitus ei ole sisäisesti yksimielinen alkoholin myynnin vapauttamisen tavasta ja tahdista. Erityisesti kristillisdemokraatit mutta myös RKP ovat nikotelleet alkoholin saatavuuden lisäämistä vastaan juuri haittojen takia.
Haittojen ehkäisyn tilalle kilpailua
Ruotsissa alkoholimonopoli ja ulkomailta verkosta tilattavan alkoholin rinnakkaiselo on toiminut jo viitisentoista vuotta. Suomessa tämä aika on käytetty eri viranomaisten ja tilaajien kissa-hiiri-leikkiin ja oikeusjuttuihin.
Kukka Kuusela ei pidä mahdottomana, että Suomessakin Alko säilyttäisi asemansa, vaikka juomia tuotaisiin päivittäistavarakauppaan, niitä voisi tilata vapaasti ulkomailta tai kotiinkuljetuskin sallittaisiin.
Naapurimaan alkoholipolitiikkaa tutkinut Thomas Karlsson kertoo, että Ruotsin linja on silti Suomea tiukempi. Ruotsissa ruokakaupoista saa ostaa vain alle 3,5 prosenttista alkoholia, muu on Systembolagetin eli paikallisen Alkon valikoimassa.
Karlssonin mukaan Ruotsissa alkoholin vähittäismyyntimonopolilla on laaja kannatus niin päättäjien kuin väestön keskuudessa – siellä luotetaan monopoliin.
– Ruotsalaisten päättäjien mieleen on iskostunut syvälle, että alkoholista koituu aina enemmän haittoja kuin hyötyjä. Siellä ostetaan tämän alkoholimonopolin oikeutus ihan eri tavalla kuin ehkä Suomessa.
Karlsson huomauttaa, että THL:n tuoreessa tutkimuksessa suomalaisetkin pitivät nykyistä järjestelmää toimivana. Viinejä ruokakauppoihin haluavien määrä laski ja väkevämmät juomat halutaan pitää yhä Alkossa.
– Voi kysyä: jos meillä on toimiva järjestelmä, miksi pitää korjata jotain, mikä ei ole rikki?
Suomessakin on korostettu perinteisesti alkoholin haittoja. Niitä on torjuttu rajoittamalla alkoholin saatavuutta ja mainontaa sekä hinnalla eli veronkorotuksilla.
Onko tämä ideologia tulossa tiensä päähän muutosten jälkeen, kun tilalle tulee liiketoimintaa ja kilpailua?
Sekä Karlsson että Kuusela toivovat, ettei näin ole, koska nämä keinot ovat olleet tehokkaita alkoholista kiistatta koituvien ongelmien ehkäisyssä.
Vuoden 2008 jälkeen alkoholin verotusta on korotettu kahdeksan kertaa. Tämä on ollut toimiva keino hillitä alkoholin kulutusta.
– Se tietenkin näkyy hinnassa ja saa ihmiset miettimään mihin palkkaansa pistää. Se on suitsinut käyttöä, vähentänyt haittoja ja myös tuonut lisää verotuloja valtion kassaan, Karlsson toteaa.
Kuusela haluaa, että muutoksista käytäisiin kokonaisvaltaisempaa keskustelua.
”Taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset kulkevat aina rinnakkain. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitkä näiden muutosten tosiasialliset vaikutukset ovat yhteiskunnassa”, Kukka Kuusela painottaa.
Tutkija ällistynyt olutesityksen perusteluista
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee parhaillaan ensimmäistä hallituksen muutosesitystä kahdeksanprosenttisista juomista.
Kahdeksanprosenttisen alkoholin tuominen vähittäismyymälöihin moninkertaistaisi hieman vahvemman alkoholin myyntipaikat. Tällä hetkellä yli 6 300 ruokakaupalla, kioskilla ja huoltamolla on lupa myydä alle 5,5 prosenttista alkoholia. Lisäksi Alkolla on noin 370 myymälää, joissa myydään tätä vahvempia juomia.
Sote-valiokuntaa johtavan Krista Kiurun mielestä tilanteessa, jossa kaikesta säästetään, on syytä olla selvillä muutosten kokonaiskustannuksista – ja siitä, kuka ne maksaa.
– Harva suomalainen ajattelee, että alkoholihaitoista voidaan maksaa sosiaali- ja terveydenhuollossa pitkä penni.
”Se, että ihmiset voivat kuluttaa alkoholia enemmän ja edullisemmin, ei ehkä tässä taloustilanteessa ole niitä hallituksen parhaimpia päätöksiä”, Krista Kiuru sanoo.
Eurooppaoikeuden tutkija Kukka Kuusela ihmettelee lakiesityksen perusteluja. Vahvempia ”limuviinoja” ei siirrettäisi kauppoihin oluiden tapaan, koska halutaan suojella nuoria naisia.
– Tässä eriytetään entisestään alkoholin käyttötapoja miesten ja naisten välillä. Miehille luodaan enemmän mahdollisuuksia nauttia heitä miellyttäviä tuotteita ja naisilta tätä mahdollisuutta rajataan.
Miehet suosivat limuviinojen sijaan oluita ja väkevää alkoholia. Oluen verotusta myös laskettiin tänä vuonna, kun muun alkoholin nostettiin.
Kiurun mukaan EU-oikeudellisesti esitys kävelee ”punaisella viivalla”. EU-komissio on huomauttanut esityksen ongelmallisesta valmistustaparajauksesta notifioinnin eli lainmuutoksesta komissiolle tehtävän ilmoituksen yhteydessä.
Nykyinen alkoholimonopoli voi siten purkautua myös valitusten kautta.
Juomavalmistajat ovat valmiit oikeustoimiin, jos kahdeksanprosenttisten esitys menee läpi hallituksen kaavailemassa muodossa. Heistä se syrjii suosittuja juomasekoituksia, joita ei ole valmistettu käymisteitse.