Keihäänheiton Europan mestaruuden neljästi voittanut, yhteensä yhdeksän arvokisamitalia saalistanut Steve Backley on nähnyt sen verran lajiaan, ettei enää pienistä hätkähdä. Tällainen tekstiviesti antaakin ymmärtää, että nyt on joku tehnyt jotain hyvin poikkeuksellista:
– Mikä lahjakkuus! En olisi uskonut, että kukaan voi 19-vuotiaana heittää yli 90 metriä. Toivottavasti poika säilyy yhtenä kappaleena ja ympäröi itsensä pätevillä neuvonantajilla, britti kirjoittaa innoissaan.
Backley liittyy Max Dehningin, 19, tarinaan sikäli, että 25. helmikuuta Saale-Hallen Talviheittopäivillä nuori saksalainen ryöväsi Euroopan alle 23-vuotiaiden ennätyksen nimenomaan Backleyltä, joka oli pitänyt sitä hallussaan peräti kesästä 1990 saakka. Dehningin häkellyttävä 90,20 metrin heitto rikkoi Backleyn EE:n 62 sentillä.
Vaikka, kuten oheinen video osoittaa, kyse ei ollut mistään jättitapahtumasta, vaan enemmän kyläkilpailusta, kaikki oli saksalaisittain pedantisti järjestetty muun muassa ennätyksen ratifioinnin näkökulmasta. Siihen liittyvät esimerkiksi dopingtesti sekä välineen tarkistus.
Etelätuuli kävi kisapäivänä oikeakätisille heittäjille, kuten Dehningille mukavasti ja voimakkaasti heittokäden takaa etuviistoon, mutta toisaalta lämpöasteita oli vain kahdeksan.
– Ei ole syytä epäillä, ettei kaikki olisi tältä ratifiointiosalta ollut kunnossa. Saksalaiset ovat todella tarkkoja näissä asioissa, sanoo Suomen Urheiluliiton sääntöasiantuntija Mika Muukka.
Historiallinen teko
On syytä ollakin, sillä Dehningin kiskaisu oli todella historiallinen. Kukaan muu ei ole pystynyt alle 20-vuotiaana heittämään yli 90 metrin, ei edes 20-vuotiaana.
Dehningin 11,07 metrin henkilökohtainen ennätysparannus taas on suorastaan surrealistinen. Jo Tero Pitkämäen 5,63 metrin kohennusta kesältä 2005 saati Magnus Kirtin 6,95 metrin ennätysparannusta 2014–2015 pidettiin hurjina suorituksina.
On hyvin kuvaavaa, että maailman kaikkien aikojen tilastossa Dehningin taakse jäivät nyt sellaiset herrat kuin Neeraj Chopra, Keshorn Walcott, Antti Ruuskanen, Vitezslav Vesely tai Julian Weber, liuta lähihistorian tai tämän hetken parhaita keihäänheittäjiä ja arvokisamenestyjiä.
Heistä vain Walcott on heittänyt yli 90 metriä (90,16). Viime kesän MM-kakkonen, Pakistanin nopeakätinen Arshad Nadeem on hänkin, mutta kaksi senttiä vähemmän kuin Dehning.
”En ole samalla viivalla”
Yle Urheilun Leverkusenista tavoittama nuori mies haluaa heti käyttää painavan puheenvuoron asiasta.
– Kumarran syvään jokaista noista heittäjistä enkä kuvittele millään tavalla olevani samalla viivalla kuin he. Ei minua pidä vielä verrata heihin, Max Dehning sanoo huvittuneena.
Hänen valmentajansa, parhaimmillaan 77,29 (2003) heittänyt Matthias Rau on evästänyt haastattelijaa, jottei Dehningiä kuormitettaisi ylenpalttisin odotuksin tässä iässä ja uravaiheessa.
– Ymmärrän valmentajaa, mutta tiedän itsekin, missä mennään. Hallen kilpailun jälkeen ensimmäinen ajatukseni oli, että onpa mukavaa päästä taas treenaamaan. Mutta nyt kun olen rikkonut rajan sekä Rooman EM- että Pariisin olympiakisoihin, en pidä niissä heittämistä mitenkään epärealistisena.
Epärealistista se ei toden totta olekaan, sillä Saksan 2010-luvulla loistaneessa mieskeihäänheitossa kortit on jaettu koko lailla uusiksi. Euroopan mestari Julian Weber on uusi ykkösmies, kun Thomas Röhlerin ura huipulla on de facto ohi, Andreas Hofmannin ja Johannes Vetterinkin liipaisimella. Yhdistävä tekijä on keihäänheiton vakituinen vuokralainen: terveys.
– Kausi 2023 oli minulle vaikea lähentäjäongelmien takia. Pudotin painoani 118 kilosta 107:ään, ja nyt paikat kestivät koko harjoituskauden todella hyvin, nuorten arvokisoissa kaksi mitalia saavuttanut Dehning sanoo.
Hän on rakenteeltaan vanttera, mutta sillä lailla Saksassa poikkeva keihästyyppi, että pituutta on vain 178 senttiä. Vetter on 188-, Hofmann 195-, Röhler 192- ja Weber 190-senttinen.
Siskollakin arvokisamitali
Nuorukainen asuu Leverkusenissa isosiskonsa, 7-ottelija Marie Dehningin kanssa. Sisko otti 2021 Tallinnassa juniorien EM-pronssia Saga Vannisen voittamassa kilpailussa. Kaksikko muutti kotiseudultaan Hannoverista Ruhrin alueelle maan parhaan yleisurheiluseuran TSV Bayer 04 Leverkusenin houkuttelemana.
Urheilemisen ohessa Max Dehning tekee seurassa työharjoittelua. Suomalaisia tietysti kiinnostaa, onko saman lääketehdasrahoitteisen pääseuran jalkapallojaoston, Bundesliigaa johtavan Bayer 04 Leverkusenin suomalaismaalivahti Lukas Hradecky tuttu nimi.
– Tietysti on. Samoin kuin Suomen keihäsperinteet. En ole koskaan kilpaillut Suomessa, mutta toivottavasti se onnistuu ensi kesänä.
Urheilu-uraa rahoittavat tällä hetkellä seuran lisäksi Saksan liitto ja muutamat omat pienet tukijat.
Ensi syksynä Dehning yrittää Saksan puolustusvoimien eli Bundeswehrin rekrytointijärjestelmän kautta niin sanotuksi urheilusotilaaksi, jolloin toimeentulo olisi turvattu. Malli on Saksassa yksilöurheilumuodoissa hyvin yleinen.
Takana käsipalloura
Dehning pelasi TSV Hannover-Burgdorfissa käsipalloa, jossa oli myös hyvin lahjakas, kuten saksalaisista arvokisavoittajista muun muassa Linda Stahl ja Matthias de Zordo. 12-vuotiaana alkanut yleisurheileminen oli alusta saakka heittopainotteista toimintaa.
– Ikäluokkien 16–18 välissä tajusin, että keihäänheitto on se laji, jossa olen oikeasti todella lahjakas ja voin päästä huipulle.
Miltä sitten tuntuu yhtäkkiä olla tilanteessa, jossa täysi tuntemattomuus vaihtuu yhtäkkiä hetkeksi melkoiseen mediahuomioon?
– Tunne oli täysin epätodellinen. Mutta edelleen tiesin, että arkinen työ jatkuu ja se on jatkunut.
Yleisurheilussa on tärkeää rakentaa pitävä ja laadukas perustaso, jonka päälle niin sanotusti piikataan eli tehdään ajoittainen perustason ylittävä huippusuoritus. Dehning korostaa, ettei todellakaan kuvittele Saale-Hallen heittopäivillä siirtyneensä kokonaan uusiin sfääreihin tästä katsannosta.
– Jos ensi kesänä siirrän perustasoni joitakin metrejä yli 80 metriin ja saan heittää Pariisin olympiakisoissa, olen hyvin onnellinen urheilija.