Hämeen ammattikorkeakoulu selvittää, voisiko korkeakoulukampuksen siirtää Hämeenlinnassa keskustaan.
Uusi paikka sijaitsisi linja-autoaseman tontilla tai sitä vastapäätä, noin kolmen kilometrin ajomatkan päässä nykyisestä korkeakoulukeskuksesta. HAMK selvittää mahdollisuutta yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa.
HAMKin rehtorin Pertti Puusaaren mukaan on maailmanlaajuinen trendi, että korkeakouluja siirretään aiempaa keskeisimmille paikoille.
Opiskelijat kaipaavat entistä helpompia kulkuyhteyksiä ja eläväistä ympäristöä. Samalla opinahjojen toiminta on muuttunut.
– Korkeakoulun roolia alueen ja sen yhteisen kehittämisen ytimessä ei ole ajateltu aikanaan samalla tavalla kuin tällä hetkellä, Puusaari pohtii.
HAMKin mukaan kampuksen siirtäminen toisi keskusta-alueelle päivittäin 2 000–5 000 ihmistä, kun opiskelijat, opettajat, tutkijat ja muu henkilöstö kävisivät kampuksella.
Hämeenlinnan kaupungin elinvoimajohtaja Niklas Lähteemäki katsoo, että kampus voisi myös poikia muita investointeja keskustaan.
– Tämäntyyppisellä hankkeella meidän ei tarvitse pelkästään odottaa sitä, että keskustassa tapahtuu jotain, vaan voimme ottaa aloitteen osittain kaupungille. Se voi herättää muita hankkeita ja tehdä keskustaa kiinnostavaksi sekä luoda uskoa keskustaan tehtäviin investointeihin.
Visamäestä vapautuisi tontteja
Keskustaan siirtyisivät nykyisestä korkeakoulukeskuksesta Visamäestä lähes kaikki HAMKin nykyiset toiminnot Hämeenlinnassa lukuun ottamatta joitakin tutkimuksen osa-alueita.
Uuden kampuksen koko olisi noin 17 000 neliömetriä.
Uuden kampuksen rakentaminen maksaisi karkeasti arvioiden 60 miljoonaa euroa. Lisäksi HAMKin pitäisi saada myytyä tilat, jotka jäisivät vaille käyttöä Visamäessä.
HAMKin rehtori Pertti Puusaari kertoo, että pääosa nykyisistä tiloista on erinomaisessa kunnossa, ja uusiakin on valmistumassa laboratoriokäyttöön.
– Tämä ratkeaa nykyisessä korkeakoulukeskuksessa, eli löydetäänkö nykyiselle kampukselle uutta, järkevää käyttöä järkevään hintaan.
Hämeenlinnan elinvoimajohtaja Niklas Lähteenmäki toteaa, että kaupunginkin pitäisi investoida rahaa kampuksen rakentamiseen, mutta summa tai osuus on vielä selvitettävä.
Kaupunki vastaisi todennäköisesti myös infran rakentamisesta kampusta varten. Linja-autoaseman tontille tarvitaan myös kaavamuutos.
Visamäen tulevaisuuden varalta ei Lähteenmäen mukaan ole vielä tarkkoja suunnitelmia, mutta hän pitää etuna, että kaupunginosasta vapautuisi tonttimaata, jolle HAMKin odotettiin rakentavan. Tilaa tulisi vaikkapa asuinrakentamisella ja ehkä kaupalle.
Uusi kampus mahdollistaisi muunneltavat opetustilat
Uudessa kampuksessa HAMKia houkuttavat sijainnin lisäksi mahdollisuudet rakentaa tämän päivän korkeakouluopetukseen soveltuvat tilat.
Ammattikorkeakoulut tekevät entistä enemmän yhteistyötä yritysten ja muiden työnantajien kanssa.
– Tarvitsemme tiloja, jotka ovat mahdollisimman muunneltavia, eli niihin on helppo tulla ja niitä on helppo muokata pedagogisesti erilaisiin tilanteisiin. Oppimisympäristöt tavallaan luovat ajatusta siitä, millaista työelämässä on, sanoo vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
Ahokallio-Leppälän mukaan perinteinen luokkahuonemalli myös ohjaa liiaksi asetelmaan, jossa yksi puhuu ja muut kuuntelevat.
– Rajoja halutaan rikkoa tiloissa myös siksi, että tämäntyyppisessä uudenlaisessa koulutuksessa opiskelijat vastaavat omasta oppimisestaan ja opettajat ovat yhä enemmän eräänlaisia valmentajia ja mukana kulkijoita.
Seuraa Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkossa.