Peruskouluikäisten lasten määrä vähenee lähivuosina kymmenillä tuhansilla.
Kuntaliiton selvityksen mukaan perusopetuksessa olevien lasten määrä laskee yli 80 000:lla vuoteen 2030 mennessä.
Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos.
Kuntaliiton mukaan tilanne muuttuisi vain, jos maahanmuutto kasvaisi täysin poikkeuksellisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Liiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo, että kyseessä on uusi normaali, joka koskettaa koko Suomea. Muutoksen taustalla on jo pitkään tiedetty laskenut syntyvyys.
Kuntaliiton mukaan tämä tarkoittaa sitä, että koulujen määrä jatkaa vähentymistään.
Yhtenä ratkaisuna etäopetus
Lapsimäärältään kasvavat kunnat ovat tulevaisuudessa selkeässä vähemmistössä. Koululaisikäluokat (7–15-vuotiaat) pienenevät Kuntaliiton mukaan tällä vuosikymmenellä miltei kaikissa kunnissa.
Laskun voimakkuus kuitenkin vaihtelee. Pääkaupunkiseudulla muutos on hillitty verrattuna pienempiin maaseutukuntiin.
Muutos näkyy 2020-luvulla erityisesti alakouluikäisten määrässä, mutta myös yläkouluikäisissä.
Karhusen mukaan lasten määrän pienetessä rahoituskin vähenee. Myös ammattitaitoisten opettajien saatavuus kaikkialle Suomeen on ollut äärimmäisen vaikeaa viime vuosina.
Uusia keinoja on siis pakko ottaa käyttöön. Käytännössä nämä ovat Karhusen mukaan esimerkiksi toimiva etäopetus tai ainakin sen kokeilu, kuntien välisen yhteistyön lisääminen ja mallin hakeminen Ruotsista.
Karhunen kuitenkin korostaa, että Kuntaliitto ei aja etäopiskelumallia, jossa lapset ajetaan yksin kotiin opiskelemaan vanhempien vastuulla. Hänen mukaansa etäopetusta voitaisiin antaa esimerkiksi silloin, kun tietyn aineen opettajista on pulaa.
Karhunen: Yhden koulun kunta voi olla lapsen etu
Kuntaliiton mukaan yhden koulun kuntien määrä on kasvanut 2010-luvulla. Muutos on ollut huomattava: vuonna 2020 kahdessakymmenessä kunnassa oli yksi peruskoulu. Vuonna 2022 tällaisia kuntia oli jo 65.
Yhä useammassa kunnassa on siis enää yksi peruskoulu.
Tämä ei ole mikään uusi kehityskulku, sillä koulujen määrä on vähentynyt jo vuosikymmenten ajan. Karhusen mukaan 30 vuotta sitten peruskouluja oli 4 000 ja nyt niitä on 2 000. Hän haluaa katsoa tätä kehitystä positiivisesta näkökulmasta.
– Voi olla lapsen etu, että kunnassa on vain yksi koulu, eikä lukuisia huonossa kunnossa olevia kyläkouluja, joihin ei saada päteviä opettajia, Karhunen sanoo.
Toisaalta kyläkoulujen lakkauttaminen voi lisätä koulumatkojen pituutta.
Karhunen ymmärtää vanhempien huolen, mutta uskoo silti, että kunnat pystyvät tämän haasteen ratkaisemaan yhteistyössä. Hän korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kaltaista ratkaisua ei tarvita.
Vieraskielisten lasten määrä loiventaa muutosta
Muutos näkyy ennen kaikkea suomenkielisten 7–15-vuotiaiden lasten määrässä, joka laskee jopa 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä.
Ruotsinkielisten koululaisten määrä vähenee myös, muttei yhtä voimakkaasti.
Muutosta loiventaa vieraskielisten lasten määrän kasvu.
Kuntaliiton mukaan vuoteen 2030 mennessä vieraskielisten lasten osuus kasvaa jopa 16 prosenttiin koko koululaisikäluokasta, kun osuus on nyt 10 prosenttia.
Alueellinen vaihtelu on tosin suurta. Kuntaliiton mukaan vuoteen 2030 mennessä pääkaupunkiseudulla jopa 30 prosenttia lapsista on vieraskielisiä, kun taas joissakin kunnissa vieraskielisiä ei ole käytännössä lainkaan.
Karhusen mukaan kasvukeskuksiin pitää satsata rohkeasti, sillä Suomeen tarvitaan lisää väestöä.
Hänen mukaansa kouluissa, joissa on suuri määrä vieraskielisiä, on myös tarve erilaisille resursseille. Tarvetta on ainakin valmistavalle opetukselle ja erityisopetukselle, jotka maksavat tavanomaisia opetustapoja enemmän.
Syntyvyyden hienoinen elpyminenkään ei muuttaisi kokonaiskuvaa
Kuntaliitto on ennakoinut tulevaa kehitystä vuoteen 2040 saakka erilaisilla syntyvyyden skenaarioilla. Kuntaliiton mukaan syntyvyyden hienoinen elpyminenkään ei muuttaisi sitä, että koululaisikäluokkien koko jää nykyistä pienemmäksi.
Osassa Suomen kunnista koululaisikäluokkien koko uhkaa jäädä tulevaisuudessa erittäin pieneksi.
Karhusen mukaan pienistä ikäluokista aiheutuvat muutokset vaativat myös valtiolta toimia.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön pitäisi ennakkoluulottomasti vapauttaa säätelyä niin, että kunnat ja koulut voivat hakea uudenlaisia tapoja opettaa.
Muokattu 14.3.2024 kello 7.46: Artikkelin keskustelun sulkeutumisaikaa aikaistettu moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.