Juomatölkkiin kiinni rakennettu korkki ohjaa nesteen kulkureitin mihin sattuu, ja maitoa on taas pitkin pöytää. Tälläkö valtamerien muoviongelma todella ratkaistaan?
Euroopan unionin muovikorkkidirektiivi on leimattu milloin ilmastonäpertelyksi, milloin turhaksi byrokratiaksi.
Kun muovikorkkisääntelyä viime vuosikymmenellä neuvoteltiin, huolestui etenkin panimoteollisuus sen ajavan Suomen pullopanttilinjastot miljoonien eurojen remonttiin ja vain lisäävän muovin käyttöä.
Toisin kuitenkin kävi.
Suomi hyväksyi laajan muoviroskan vähentämiseen tähtäävän sääntelypaketin kokonaisuudessa kaikkien eduskuntapuolueiden siunauksella nopeassa aikataulussa. Energia kului lobbauksessa aivan muihin kysymyksiin kuin epäkäytännöllisiin korkkeihin.
Selvitimme miten ja miksi EU lähti linjaamaan, että muovikorkit eivät saa irrota tölkeistä ja pulloista. Juttu tarjoaa näin eurovaalien alla myös havainnollistuksen siitä, miten EU:ssa päätetään asioista.
Prosessi alkaa EU-komissiosta
Muoviin liittyvät ympäristöhaasteet ovat olleet tiedossa jo pitkään. Muovi on materiaalina pitkäikäistä eikä hajoa ympäristössä.
Etenkin merien ja vesistöjen muoviroska on jo maailmanlaajuinen ongelma. Kun jäte pilkkoutuu aina vain pienemmäksi, se voi alkaa kulkeutua ravintoketjussa ylöspäin aina ihmiseen asti.
EU mainitsi muovistrategian ensimmäisen kerran vuonna 2015 kiertotalouden toimintasuunnitelmassaan. Tätä seurasi selvitys yleisimmistä EU:n rannoille huuhtoutuvista kertakäyttöisistä muoviroskista.
Toukokuussa 2018 EU-komissio antoi ehdotuksen kymmenestä tuotteesta, joiden käyttöä ja myyntiä se esitti vähennettäväksi, kokonaan kiellettäväksi tai säädeltäväksi entistä tarkemmin. Tässä yhteydessä syntyi myös ajatus korkkien kiinnittämisestä pulloihin.
Neuvotteluissa mukana olleet kuvailevat asioiden edenneen sen jälkeen nopeasti.
Suomen vastuuvirkamiehenä neuvoston ympäristötyöryhmässä toiminut ympäristöneuvos Taina Nikula muistelee, että paine yhteisymmärrykseen pääsemisestä oli suuri joka puolella.
Meren roskaantumisen arvioitiin maksavan EU:lle jopa lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa. Komission mukaan direktiivikokonaisuus vähentäisi muoviroskan määrää noin neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä.
Suomen vaatimuksille ei tullut tukea
Esitystä ryhtyivät heti pureksimaan EU-parlamentti ja jäsenmaat ministerineuvostossa.
Suomen hallitus otti ehdotukseen kantaa heti heinäkuussa. Se piti aloitetta ajankohtaisena ja muoviongelmaan puuttumista tärkeänä.
Hallitus kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, ettei ehdotus huomioi eroja jäsenmaiden välillä.
Muovituotteet olivat Suomenkin rantojen yleisin roska, mutta EU-komission kymmenen tuotetta eivät olleet meidän suurin ongelmamme.
Ympäristöneuvos Nikula muistuttaa, että direktiivi on aina kompromissi.
– Kaikista maista tulee aina lukuisia huolia ja niitä sitten sovitellaan neuvotteluissa. Enemmistö päättää, se on pelin henki. Ei Suomi yksin määrää direktiivien sisältöä.
Suomen vaikuttamistyön keskiössä eivät kuitenkaan suinkaan olleet muoviset pullonkorkit, vaikka ne aiheuttivatkin runsaasti keskustelua.
Suomi toivoi, että kertakäyttöiset pahvimukit, jotka sisältävät vain muovipinnoitteen, jätettäisiin direktiivin ulkopuolelle.
Kotimaiset yritykset olivat investoineet hiljattain huomattavia summia vastaavien tuotteiden kehittelyyn.
Vaatimukselle ei tullut juurikaan tukea muista EU:n jäsenmaista.
Panimoteollisuus huolestui
Ympäristöministeriö teetti direktiivistä konsulttiselvityksen, jossa ääneen pääsi muun muassa pullojen korkkikysymyksestä huolestunut panimoteollisuus. Sen mukaan korkkivaatimus lähinnä haittaisi alan toimintaa.
Muovipullojen kuljetus- ja palautuslinjastot olisi suunniteltava uudelleen, mikä voisi aiheuttaa kymmenien miljoonien eurojen kustannukset, alalla arvioitiin.
Nikulan mukaan direktiivi ei kuitenkaan lopulta vaatinut suuria remontteja linjastoihin, sillä kiinteät korkit muistuttivat lopulta niin paljon vanhanmallisia korkkeja.
Myös muovin käytön pelättiin päinvastoin lisääntyvän vaatimuksen myötä. Muutokset olivat kuitenkin korkeintaan gramman kymmenesosia.
Suomessa vedottiin myös siihen, että 90 prosenttia pulloista palautetaan täällä korkin kanssa.
Eduskunnan ympäristövaliokunta nosti lausunnossaan esille ajatuksen, jonka mukaan maat, joissa valtaosa muovikorkeista palautuu pullojen mukana, voisivat poiketa vaatimuksesta rakentaa korkit kiinni pulloihin.
Nikulan mukaan senaikainen tieto oli kuitenkin puutteellista.
– Kun direktiiviä neuvoteltiin, oli alalla ja tutkijoiden piirissä käsitys, että meillä ei ole korkkien kanssa samanlaista ongelmaa kuin muualla Euroopassa. Viimevuotinen meriroskaselvitys kuitenkin osoitti toisin.
Suomen ympäristökeskuksen viimeisimmän tiedon mukaan korkit ovat olleet yksi yleisimmistä muovijakeista, jota löytyy kotimaan rannoilta.
Eduskunta ja suomalaismepit siunasivat direktiivin
Huoli korkkeja koskevasta vaatimuksesta ei kuitenkaan tuntunut juuri ulottuvan panimoteollisuutta pidemmälle.
Eduskunnan kannan EU-asioissa muodostavalla suurella valiokunnalla ei lokakuussa ollut huomautettavaa hallituksen toimintaan direktiiviä koskevissa neuvotteluissa.
Kanta oli yksimielinen, eikä siitä tarvinnut äänestää.
EU:n päässä neuvosto ja EU-parlamentti hyväksyivät omat kantansa niin ikään lokakuussa.
Seuraavassa vaiheessa parlamentin, neuvoston ja komission näkemyksiä pyrittiin sovittamaan yhteen kolmikantaisissa neuvotteluissa ja alustava sopimus saatiin aikaan joulun alla.
EU-parlamentti hyväksyi kokonaisuuden maaliskuussa 2019 äänin 560 puolesta, 35 vastaan ja 28 tyhjää.
Kaikki äänestykseen osallistuneet suomalaismepit puolsivat esitystä. Mukana olivat keskustan Anneli Jäätteenmäki ja Elsi Katainen, kokoomuksen Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen, SDP:n Liisa Jaakonsaari, RKP:n Nils Torvalds ja perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner.
Neuvosto siunasi direktiivin toukokuun lopulla ja lopullinen säädös allekirjoitettiin kesäkuussa 2019.
Korkkien osalta Suomi päätyi hyödyntämään siirtymäajan täysimääräisesti, mutta suuri osa valmistajista on jo ottanut uudenlaiset korkit käyttöön.
Heinäkuusta alkaen kaikissa EU-maissa myytävissä alle kolmen litran juomapulloissa ja -tölkeissä tulee olla kiinni pysyvä korkki.
Korjattu 15.5.2024 klo 13.30 jälkimmäiseen grafiikkaan Euroopan Unionin neuvoston vuoden 2024 loppupuolen puheenjohtajamaa Unkariksi.