Suomalaisnuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt merkittävästi, osoittaa Turun yliopistossa tehty tutkimus.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa verrattiin 8–9-vuotiaiden lasten ja 13–16-vuotiaiden nuorten psykososiaalista hyvinvointia ennen ja jälkeen koronapandemian huippua.
Tutkimuksen mukaan erityisesti teini-ikäisten tyttöjen ahdistuneisuus on kasvanut merkittävästi koronapandemian alun jälkeen.
– Aiemmin muutokset ovat olleet muutaman prosenttiyksikön luokkaa, mutta nyt erityisesti tytöillä ahdistus ja vaikeudet ovat lisääntyneet lyhyellä aikavälillä todella paljon, kertoo tutkimusta johtava professori André Sourander Turun yliopiston tiedotteessa.
Kun vuonna 2018 nuorisoikäisistä tytöistä 14,5 prosenttia koki selviä ja huomattavia vaikeuksia tunnetilojen, keskittymisen, käyttäytymisen ja kanssakäymisen osalta, niin vuonna 2023 määrä oli kaksinkertaistunut 28 prosenttiin.
Myös pojilla kokemus vaikeuksista lisääntyi, mutta muutos oli vähäisempää kuin tytöillä.
Suurin muutos 30 vuoteen
Myös psyykkinen oireilu on lisääntynyt erityisesti 13-16-vuotiailla tytöillä. 20 prosenttia tytöistä oireili yli kliinisen raja-arvon vuonna 2018, kun vuonna 2023 vastaava luku oli peräti 31 prosenttia.
– Olemme keränneet tutkimustietoa lasten ja nuorten psykososiaalisesta hyvinvoinnista viimeisen 30 vuoden ajalta, eikä yhtä suurta muutosta ole aiemmin havaittu, Sourander huomauttaa.
Koronan aikaiset muutokset ovat yhteydessä nimenomaan nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin, kun taas pienemmillä lapsilla korona-ajalla ei näyttäisi tämän tutkimuksen valossa olevan yhteyttä psykososiaalisten ongelmien kasvuun.
Sota ja ilmastonmuutos lisäävät ahdistusta
Tutkimuksessa havaittiin vahva yhteys nuorten ahdistuksen ja ulkoisten uhkien, kuten sodan, ilmastonmuutoksen, luonnonkatastrofien ja pandemioiden välillä.
Tutkijatohtori Sonja Gilbert kertoo, että tutkimusaineiston perusteella erilaisiin ulkoisiin uhkiin liittyy vihan, pelon ja avuttomuuden tunteita.
– Nykyinen maailmantilanne ja sen luomat uhkakuvat osaltaan heijastuvat nuorten ahdistuneisuuden lisääntymiseen luoden heissä turvattomuuden ja näköalattomuuden tunteita, Gilbert sanoo tiedotteessa.
– Ongelmien lisääntyessä nuorille pitäisi mahdollistaa matalan kynnyksen avunsaantia nuorten arkiympäristössä, kuten koulussa ja perustason terveydenhuollossa, Sourander jatkaa.