Valtionyhtiö Neova hakee lupia nostaa turvetta isoilla alueilla Pohjois-Karjalassa. Kymmenien vuosien päähän ulottuvat suunnitelmat hämmentävät paikallisia ja ympäristöasioita seuraavia tutkijoita.
Taustalla on Neovan Ilomantsiin rakentama aktiivihiilitehdas, jonka raaka-aineeksi turvetta tarvitaan satojen hehtaarien alueilta. Osa turvekäyttöön havitelluista soista on entisten turvetuotantoalueiden läheisyydestä, mutta Neova hakee myös uusille soille lupaa turvetuotannon aloittamiseen.
Neova suunnittelee turvetuotannon laajentamista muun muassa Rääkkylän ja Kiteen rajalla olevalla Tuohtaansuolla ja Tohmajärven Tengassa Teerisuolla. Ilomantsissa Neovan soita ovat Iljansuo, Koivusuo ja Ruosmesuo sekä ennestään turvetuotannon ulkopuolella ollut Patrikkasuo.
Ympäristöluvan haku on menossa myös Lieksan Ketveleensuolla ja Ruokosuolla. Osasta tehdään ratkaisuja tänä keväänä, toisaalla, kuten Tohmajärvellä ja Rääkkylässä, ympäristölupaprosessi on vasta alkamassa.
Neovan lakimies Martti Patrikainen kertoo, että aktiivihiilituotantoon soveltuvasta turpeesta on kova pula ja raaka-aine loppuu nykyisiltä tuotantoalueilta, Kiteen Kirkkosuolta ja Enon Linnansuolta muutamassa vuodessa.
Ilomantsin Patrikkasuo on ollut aiemmin Vapona tunnetun valtionyhtiön omistuksessa jo 30 vuotta. 400 hehtaarin alueesta 150 hehtaaria on nyt suunniteltu turpeenottoon.
Ojittamaton suon osa on osittain rajattu tuotannon ulkopuolelle. Hallinto-oikeus kumosi viime syksynä Patrikkasuon turvetuotantomerkinnän Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa.
Neovan suunnitelmassa Patrikkasuolta hyödynnettäisiin miljoona kuutiota turvetta 35–40 vuoden aikana.
– Turpeen tarve ei lopu näihin päätöksiin, sillä suunnitelmissa on rakentaa Ilomantsin laitokseen toinen aktiivihiilen tuotantolinja, kertoo Patrikainen.
Mikä tahansa suo ei kelpaa aktiivihiileksi
Kaikki alunperin polttoturpeeksi varatut suot eivät sovellu aktiivihiilen raaka-aineeksi. Siksi tuotantoalue esimerkiksi Iljansuolla pieneni suunnitellusta.
Patrikan kylässä Neovan suunnitelma tuli yllätyksenä kylään muutama vuosi sitten muuttaneelle Eveliina Liljalle. Kylän kupeessa oleva Patrikkasuo on kyläläisten virkistysaluetta.
– Melu, pöly ja liikenne huolettavat sekä tietenkin myös luontoarvot. Kaivovesikin mietityttää, kertaa Lilja.
Neova on kertonut, että turvetta kuljetettaisiin 320 rekka-autollista vuodessa kylää halkovaa Mutalahdentietä pitkin 15 kilometrin päähän Ilomantsin tehtaaalle.
Kylän hiekkarantainen uimapaikka Haapojärven rannalla on yksi syistä, miksi Liljan perhe muutti paikkakunnalle muutama vuosi sitten. Haapojärven ekologinen tila on Neovan teettämän selvityksen mukaan hyvä. Alueen vedet ovat humuspitoisia runsaiden suo- ja metsäojitusten seurauksena.
Patrikkasuon turvetuotantosuunnitelmassa pintavalutuskentän vedet johdettaisiin Heinäpuron kautta Haapojärven Läävästönpohjaan.
Vesistön tulevaisuus herätti myös ilmasto- ja energia-asioita seuranneen ja niiden parissa tutkimusta tekevän Maarit Laihosen kollegan huomion. He aikovat valmistella asiaan kannanoton.
– Tämä on kestämätöntä ilmastotavoitteiden ja ennen kaikkea ympäristönsuojelulainsäädännön näkökulmasta. Vesistöjen tila ei saisi huonontua. Patrikkasuon hanke on ristiriidassa lain kanssa, sanoo Laihonen.
Laihonen arvioi, että Patrikkasuolla tehdyissä ympäristövaikutusten arvioinneissa tuotannon vaikutuksia vesistöihin ei ole uskottavasti selvitetty.
Valtionyhtiön strategia tuli puskista
Laihonen seuraa työkseen energiapolitiikkaa Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa ja sanoo, ettei viitteitä turvetuotannon näin laajamittaisesta jatkumisesta ole ollut esillä valtion suunnitelmissa. Päinvastoin, Suomessa on maksettu kymmenien miljoonien eurojen tuet turvetuotannosta pois siirtymiseksi viime vuosina, muun muassa koneiden romutuspalkkioina.
– Neovan suunnitelmat perustuvat vain turpeeseen, eikä liiketoiminnan strategiassa olisi enää kannustimia etsiä vaihtoehtoja, jos turvetuotanto päästään aloittamaan, epäilee Laihonen.
Laihonen ja tutkijaryhmä pitävät Neovan suunnitelmia luonto-, ympäristö, ilmasto- ja energiapoliittisesti vallitsevan linjan vastaisina. Aktiivihiiltä hän pitää vain sanana, jolla peitetään itse asiaa, turvetuotantoa.
– Ei tämä todellakaan ole tätä päivää, pohtii Laihonen.
Huolenaiheita riittää
Lakimies Martti Patrikainen kertoo, että Neova on tehnyt Patrikkasuon kasvillisuuskartoitukset viime vuonna ja lupaprosessi on avoin. Kyläläisten huoleen juomavesistä hän vastaa, että kaivojen kartoitus käynnistetään tänä keväänä.
Erkki Palviainen muutti Patrikkaan vuonna 2017 puhtaan veden ja hirsitalon perässä. Hän soimaa itseään, ettei ollut hereillä, kun aktiivihiilitehdasta vasta suunniteltiin.
– Jotenkin en silloin hahmottanut, että se käyttää turvetta. Työpaikkojakin lupailtiin. Nyt aion kääntää jokaisen kiven, koska Suomen laki suojaa omaisuutta. Ei voi olla, että puolen kilometrin päähän kodista tulee turvetuotantoalue 40 vuodeksi.
Edit: uutista korjattu 11.4. klo 6.37: Ojittamaton suo on osittain, mutta ei kokonaan, rajattu tuotantoalueen ulkopuolelle. Lisätty myös lause, jossa kerrotaan, että alueen vedet ovat humuspitoisia ojitusten seurauksena.
Edit 12.4. klo 10.48: Uutisesta muutettu termi kaivaminen termiksi nostaminen.