Hallitus kokoontuu maanantaina 15. huhtikuuta neuvottelemaan vuosien 2025–28 julkisen talouden suunnitelmasta.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat tapaavat toimittajia valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa maanantaina kello 9.45.
Hallituspuolueet ovat valmistelleet kehysriihen päätöksiä jo useiden viikkojen ajan. Pääministeri Petteri Orpo (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertovat neuvottelutilanteesta ennen kehysriihen alkua.
Hallituksen tavoitteena on saada kehysriihen päätökset valmiiksi tiistai-iltaan mennessä. Pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra ovat lähdössä keskiviikkona työmatkoille, joten päätöksenteolla on tiukka aikataulu.
Velkaantuminen lasku-uralle
Petteri Orpon johtama kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama hallitus sitoutui viime kesän hallitusneuvotteluissa vahvistamaan julkista taloutta vaalikauden aikana kuudella miljardilla eurolla.
Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on kääntää Suomen velkaantuminen lasku-uralle.
Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa 2022, että velkaantuminen saadaan käännettyä kahden vaalikauden aikana, kun julkista taloutta sopeutetaan kuudella miljardilla eurolla vuosina 2024–27 ja kolmella miljardilla eurolla vuosina 2028–31.
Hallitusneuvotteluissa neljä puoluetta sitoutuivat valtiovarainministeriön talouslinjaukseen. Hallituspuolueet sopivat julkisen talouden vahvistamisesta noin neljän miljardin euron pysyvillä menosäästöillä ja noin kahden miljardin euron työllisyyttä lisäävillä rakennepoliittisilla toimilla.
Sopeutuksen maali siirtyy
Hallituksen ensimmäisen toimintavuoden aikana Suomen talouden kehitys on osoittautunut ennakoitua heikommaksi. Hallitus on linjannut, että huonoihin uutisiin reagoidaan uusilla julkisen talouden sopeutustoimilla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi Ylen haastattelussa perjantaina 12. huhtikuuta, että kansainvälisessä taloudessa on näkyvissä joitakin valonpilkahduksia, mutta ministerin työhuoneeseen oli toistaiseksi kannettu vain huonoja uutisia.
– Niin toistaiseksi kaikki ennusteet ja luvut, joita minun pöydälleni on tänne tuotu, niin ovat aina olleet entisiä heikompia, mutta jossain vaiheessa se kääntyy ja saan vähän iloisempiakin lukuja, valtiovarainministeri Purra valoi toivoa tulevaisuuteen.
Valtiovarainministeriö tuo maanantaina 15. huhtikuuta alkavaan hallituksen kehysriiheen tuoreimman talousennusteensa. Valtiovarainministeriön kevään 2024 taloudellinen katsaus julkistetaan torstaina 25. huhtikuuta.
Kolmen miljardin savotta
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matias Marttisen johtama hallituspuolueiden säästöryhmä on jo kahden kuukauden ajan etsinyt uusia julkisen talouden sopeutustoimia.
Kokoomuksen Marttinen johti talouspöytää myös hallitusneuvotteluissa.
Hallitusneuvotteluissa sovittujen kuuden miljardin euron sopeutustoimien päälle pitäisi kehysriihessä löytää noin kolmen miljardin euron lisätoimet.
Neljän hallituspuolueen neuvotteluissa lähtökohtana on ollut, että sopeutustoimista menosäästöjen osuus olisi nyt noin kaksi miljardia euroa ja veronkiristyksillä kerättäisiin yksi miljardi.
Hallituspuolueilla on erilaisia näkemyksiä sopeutustoimista. Julkisuudessa on sanailtu esimerkiksi eläkeläisten osallistumisesta säästötalkoisiin. Hyvätuloisten eläkeläisten verotukseen on todennäköisesti tulossa kiristyksiä.
Arvonlisävero on tuottoisa
Hallitus on linjannut, että työn ja yrittämisen verotusta ei kiristetä.
Kehysriihen pöydälle on noussut arvonlisäveron korottaminen. Tavaroiden ja palvelujen kulutukseen kohdistuva yleinen arvonlisäverokanta on ollut vuoden 2013 alusta 24 prosenttia.
Valtiovarainministeriön maaliskuussa 2023 julkaiseman verokartoituksen mukaan yhden prosenttiyksikön korotus yleiseen arvonlisäveroon lisäisi verotuloja 615 miljoonaa euroa.
Suomessa on käytössä kaksi alennettua verokantaa. Kymmenen prosentin veron piirissä ovat muun muassa lääkkeet, kirjat ja lehdet. Ruoan ja ravintolapalvelujen hinnassa arvonlisävero on 14 prosenttia.
Hallitusohjelmassa on jo linjattu, että kymmenen prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvat tuotteet siirretään 14 prosentin veron piiriin lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä. Muutoksen on kaavailtu tulevan voimaan ensi vuoden alusta ja sen arvioidaan lisäävän verotuloja 205 miljoonaa euroa.
Kehysriihestä odotetaan myös lisäkorotuksia tupakka- ja alkoholiveroihin.
Liikenteen sähköistyminen vähentää polttoaineveron tuottoa. Hallitus kaavailee liikenteen kokonaisverouudistusta, mutta sen aikataulusta ei ole vielä tietoa.
Sote-menot luovat painetta
Julkisen talouden tasapainottamisessa suurimmat paineet kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaavien hyvinvointialueiden menoihin.
Hyvinvointialueiden alijäämät ovat paisuneet ennakoitua suuremmiksi. Taustalla on näkynyt muun muassa se, että palveluista aiemmin vastanneet kunnat eivät varanneet riittävästi rahaa palvelujen tuottamiseen.
Orpon hallitus on jo leikannut hyvinvointialueiden menopaineita perumalla edellisen hallituksen päätöksiä vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kiireettömän hoidon enimmäisajasta eli hoitotakuusta. Muutoksia on perusteltu hoitajapulalla.
Ennakkotietojen mukaan kehysriihestä voi tulla uusia heikennyksiä sekä hoitajamitoitukseen että hoitotakuuseen.
Ylen tietojen mukaan hallitusohjelmassa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksiin vuodelle 2027 suunniteltu sadan miljoonan euron leikkaus olisi tulossa voimaan jo ensi vuoden alusta. Avustuksiin on varattu tänä vuonna rahaa runsaat 380 miljoonaa euroa.