Suomalaisista harvempi lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen kuin kolmessa muussa Pohjoismaassa. Tämä selviää tuoreesta lahjoittajatutkimuksesta, jossa mukana olivat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska.
Suomalaisista kyselytutkimukseen vastanneista 42 prosenttia kertoo lahjoittavansa rahaa hyväntekeväisyyteen satunnaisesti tai säännöllisesti, kun muissa Pohjoismaissa osuus on noin 60 prosenttia.
Kyselytutkimukseen vastasi noin tuhat yli 18-vuotiasta kustakin maasta.
Vastuullinen lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikosken mukaan tuore lukema on poikkeuksellinen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yleensä puolet suomalaisista on lahjoittanut rahaa säännöllisesti tai satunnaisesti.
Suurempi eroavaisuus löytyy säännöllisesti lahjoittavista: suomalaisista yhdelle tai useammalle järjestölle sanoo lahjoittavansa joka kymmenes, kun muissa pohjoismaissa heitä on lähes joka kolmas vastaajista.
Tornikoski sanoo, että ero näkyy myös lahjoitetuissa rahamäärissä, vaikka viimeisten kahdeksan vuoden aikana lahjoitussummat ovat myös Suomen osalta nousseet.
VaLa ry:n vertailulukemat Pohjoismaiden varainhankintatuottojen kokonaismääristä on vuodelta 2020. Tuolloin Suomen kokonaissumma oli noin 530 miljoonaa, Tanskan 780 miljoonaa, Ruotsin 830 miljoonaa ja Norjan 1,2 miljardia euroa.
Talouden ongelmat voivat näkyä auttamisessa
Tornikoski näkee tuloksille erityisesti kolme syytä: talouden haasteet, erilainen lahjoittamisen kulttuuri sekä rahankeräyksen lakisääntely.
Hän arvelee, että talouden haasteet näkyvät nyt lahjoittamiseen osallistumisessa. Siitä kielii myös se, että jopa 90 prosenttia vastaajista sanoo haluavansa lahjoittaa tulevaisuudessa.
– Meillä on ihmisiä, joilla on halua auttaa ja lahjoittaa, mutta taloudellinen tilanne ei sitä salli, Tornikoski sanoo.
Viimeaikaiset talouspoliittiset päätökset näkyvät lahjoittamisen halukkuudessa jatkossa, hän arvelee.
– Talouden kiristykset vaikuttavat myös järjestöjen toiminnan tuottamisen kuluihin, eli miten palveluja voidaan tuottaa. Täytyy myös muistaa, että lahjoittaminen on vapaaehtoista. Välttämättömät kulut täytyy maksaa, mutta lahjoituksista voi luopua.
Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsillan mukaan talouden haasteet eivät ole vähentäneet järjestön säännöllisten lahjoitusten määrää ainakaan viime vuonna.
– Punaisessa Ristissä on vuosien varrella huomattu, että vaikka ajat ovat huonot, ihmiset tekevät edelleen lahjoituksia. Varsinkin kotimaan haastava taloudellinen tilanne saa monet lahjoittamaan, koska lähellä oleva hätä vetoaa auttamisen haluun voimakkaasti.
Lahjoittamisen kulttuuri eroaa siinä, että suomalaiset suosivat kotimaataan verrokkimaita enemmän. Kehittyviin maihin lahjoittaminen on Suomessa selvästi verrokkimaita vähäisempää.
– Kun lahjoitetaan kauemmas, liittyy se ilmastonmuutokseen tai katastrofeihin, näissä olemme muita Pohjoismaita jäljempänä.
Suomessa lahjoittaminen perustuu vahvasti rahankeräyksiin, joita sääntelee laki.
Suomessa ainoastaan yritykset voivat saada verovähennyksiä lahjoituksista hyväntekeväisyyteen. Muissa Pohjoismaissa tämä oikeus on myös kansalaisilla.
Yritysten verovähennysoikeus ei kuitenkaan kohdistu suomalaisten suosituimpiin lahjoituskohteisiin, vaan ainoastaan tieteeseen, taiteeseen tai suomalaiseen kulttuuriperinteeseen.
– Rahankeräykseen tarvitsee myös luvan, jonka vuoksi meillä on myös vähemmän rahalahjoitusten pyytäjiä, Tornikoski sanoo.