MOGADISHU Pyöräriksoja risteilee päällystetyillä, hyväkuntoisilla teillä. Siellä täällä näkee nuoria pariskuntia rantaravintoloissa, puistoissa ja kulkemassa käsi kädessä selfieitä ottaen. Ympärillä kuuluu rakentamisen ääniä.
Vielä vähän aikaa sitten Somalian pääkaupungin Mogadishun äänimaisemaa hallitsivat laukaukset. Vain vuosi sitten itsemurhaiskut ja salamurhat olivat arkipäivää. Jättimäisestä, 120 ihmishenkeä vaatineesta terrori-iskusta opetusministeriön tiloissa on pari vuotta.
Somalia on ollut sisällissodassa yhtäjaksoisesti 30 vuotta, mutta nyt sotiminen ja väkivalta näyttävät loppuneen. Mitä oikein tapahtui?
– Mogadishu on käynyt läpi todella vaikeita aikoja. Tilanne on nyt aidosti rauhallinen. Uusi hallitus on tehnyt mittavan uudistuksen turvallisuuskokonaisuuteen, selittää Zakia Hussein.
Hussein, 40, on Somalian historian ensimmäinen naispuolinen apulaispoliisipäällikkö, ja ruotsalainen.
Vaatimatonkin Hussein taitaa olla, sillä itseään hän ei mainitse, vaikka moni pitää juuri häntä keskeisenä tekijänä Mogadishun rauhoittamisessa.
Hussein on toiminut virassaan vuodesta 2018 ja on toteuttanut merkittäviä hankkeita. Yksi niistä on koko kaupungin kattava yleinen hätänumero 911.
– Alkuun sitä vastustettiin ja sanottiin, että hätäkeskus ei toimisi täällä. Ruotsissa totuin, että jos jotain tapahtuu, en soita enolle vaan poliisille, Hussein kertoo.
Tärkeä päätös opintojen jälkeen
Hussein oli kuusivuotias, kun hänen perheensä pakeni Somalian sisällissotaa vuonna 1990. Perhe asettui Eslöviin Etelä-Ruotsiin.
Siellä Hussein varttui. Hän alkoi osallistua aktiivisesti Somalian kehittämiseen sen jälkeen, kun oli muuttanut Britanniaan 22-vuotiaana.
Hussein asui Lontoossa ja oli 29-vuotias, kun hän teki elämänsä isoimman ratkaisun: hän palaisi synnyinmaahansa taistellakseen siellä naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta.
– Oli äärimmäisen haastavaa palata ilman perhettä paikkaan, josta olin lähtenyt kuusivuotiaana. Mutta minulla oli perheeni tuki, ja minulle ja perheelleni oli tärkeää, että osallistun Somalian jälleenrakennukseen.
Alla olevalla videolla Hussein kertoo työstään:
Paluuvuosi Somaliaan oli vuonna 2013. Hussein oli opiskellut Lontoossa kansainväistä politiikkaa ja diplomatiaa, ja hänen ensimmäinen työnsä Mogadishussa oli Heritage Institute -ajatushautomon ohjelmapäällikkönä.
Hussein työskenteli kehittäen yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen ja valtion instituutioiden välillä. Vuonna 2018 hänestä tuli Somalian poliisivoimien varapäällikkö.
Terroristijärjestö piinaa yhä
Husseinin isoihin hankkeisiin poliisivoimien varapäällikkönä kuuluu satojen tarkastuspisteiden perustaminen Mogadishuun ja sen ulkopuolelle. Operaation tavoitteena on tunnistaa terroristijärjestö Al-Shababin tekijöitä.
Al-Shabaab on yksi Afrikan tunnetuimpia terroristijärjestöjä, joka syntyi vuonna 2006 Etiopian miehitettyä Somalian. Järjestö sai somalialaisten tuen ja ajoi Etiopian joukot maasta vuonna 2010.
Al-Shabaab hallitsi pian melkein koko Somaliaa ja jakoi epäislamistisina pitämilleen julmia rangaistuksia, kuten kivittämisiä ja amputointeja.
Yhä tänä päivänä Hussein pitää Al-Shabaabin jatkuvia tappouhkauksia ja tappoyrityksiä Mogadishun ja koko Somalian yhteiskunnan isoimpana haasteena.
– Nämä terroristit ovat somalialaisia. He elävät keskuudessamme ja ovat kouluissa, yliopistoissa, liiketoiminnassa ja jopa hallituksessa, ja heitä vastaan taisteleminen vaatii ymmärrystä heidän ideologiastaan ja toimintaperiaatteistaan. He vaikuttavat laajalti koko Somalian talouteen, Hussein toteaa.
Hänen mielestään on selvää, että Somalia tarvitsee lisää turvallisuusjoukkoja taistelussaan Al-Shabaabia vastaan.
Husseinkin tappolistalla
Hussein on itsekin terroristijärjestön tappolistalla. Hän edustaa kaikkea sitä, mitä järjestö vastustaa. Terroristijärjestön mielestä naisten paikka on kotona eikä etenkään poliisina. Hussein on lisäksi kouluttanut miespoliiseja ihmisoikeuksien ja naisten ja miesten tasa-arvon tärkeydestä.
– Poliisi on saanut kiinni Al-Shabaabin rekrytoimia naisia, jotka ovat yrittäneet itsemurhaiskua minua kohtaan, Hussein kertoo.
Elämä ei siis ole Husseinille Somaliassa vaaratonta, mutta lähtöään turvallisesta Ruotsista hän ei kadu. Hän kokee olevansa tienraivaaja ja roolimalli muille naisille siinä, että naiset voivat luoda oman uran ja saavuttaa yhteiskunnassa merkittävän aseman.
Hänen johdollaan Mogadishun poliisivoimiin on rekrytoitu ennätysmäärä naispoliiseja. Hussein yli kaksinkertaisti naisten osuuden 6 prosentista 13:een nopeasti.
Sitä voi pitää edistyksenä miesvaltaisessa maassa. Kaupungin poliisin vahvuus on noin 14 000 henkeä.
Husseinin mukaan asennemuutosta naispoliiseja kohtaan on jo saavutettu.
– Ja jos haluamme taistella ruohonjuuritasolla Al-Shabaabin ideologiaa vastaan, niin naisten määrän lisääminen turvallisuusalalla on tärkeää tällaisessa patriarkaalisessa yhteiskunnassa, Hussein sanoo.
Rakkainta luottamus
Hussein ei ole naimisissa, eikä hänellä ole lapsia. Sisaruksia hänellä on neljä, ja he elävät Ruotsissa ja Lontoossa.
Somalian presidentti Hassan Sheik Mohamud kysyi Husseinilta kerran, miksi hän ei mene naimisiin.
– Totesin, etten voi mennä naimisiin, koska somalialaiset miehet pelkäävät minua, Hussein kertoo.
Hussein ei ole ainoa ruotsinsomalialainen Mogadishussa. Paluumuuttoa 17 miljoonan asukkaan Somaliaan on tapahtunut viime aikoina jonkin verran.
Tarkkoja lukuja ei ole, mutta Mogadishuun on noussut esimerkiksi suomalaisia ja ruotsalaisia ravintoloita. Myös yksi Mogadishun tunnetuimmista sairaaloista on suomensomalialaisen lääkärin Mohammed Guledin perustama. Guled työskenteli aiemmin sydänlääkärinä Tampereella.
Kaikkiaan sisällissotaa pakeni vuosien saatossa maailmalle kolmisen miljoonaa somalialaista.
Husseinille rakkainta Ruotsissa oli luottamus. Hän haaveileekin somalialaisten yhteiskunnasta, jossa voi elää yhtä luottavaisesti kuin Ruotsissa.
– Elämä Ruotsissa opetti, että ihmisten arvostuksen ja tasa-arvon kautta voi syntyä yhteiskunta, jossa kansalaiset luottavat poliisiin, viranomaisiin ja toisiinsa.