Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook

Jymypaukku! Lotta Harala pinkoi hurjan ajan Espoossa – ei itse yllättynyt lainkaan

Lotta Harala juoksi Espoon Leppävaarassa ajan 12,64. EM-kisoissa sillä voisi irrota mitali. Tuulta oli kuitenkin aavistuksen liikaa (+2,2 m/s), jotta tulos olisi tilastokelpoinen.

Lotta Harala.
Lotta Harala. Kuva: Tomi Hänninen
Mika Halonen

Pika-aitajuoksija Lotta Harala juoksi Espoon Leppävaarassa käsittämättömän kovan ajan 100 metrin aidoissa.

Kisakautensa avanneen Haralan aika oli 12,64, mutta myötuulta oli +2,2 m/s eli 0,2 metriä sekunnissa liikaa tilastokelpoiseksi ajaksi.

– Ei mitään yllätyksiä. Tiesin harjoituskauden perusteella, että olen kunnossa. Tästä on alle neljä viikkoa EM-kisoihin, eli katseet ovat jo siellä, Harala latasi Urheiluliiton tiedotteessa.

Harala toivoi ennätyskelpoista myötätuulta toiseen juoksuun. Toivomus täyttyi, sillä tuulen voimakkuus oli 1,8 metriä sekunnissa ja aika kauden kotimainen kärkitulos 12,89, mutta juoksu ei onnistunut yhtä hyvin kuin ensimmäinen.

Nopeammin Harala on juossut tilastokelpoisissa olosuhteissa vain Sveitsin La Chaux-de-Fondsissa. Harala juoksi ennätyksensä 12,85 heinäkuun alussa 2023.

– Ensimmäisessä juoksun alku meni hyvin, mutta loppu ei ihan pysynyt kasassa. Toisessa juoksussa tuli aika kova kolaus jossain juoksun keskivaiheilla ja siinä meni vauhdit, mutta tämä tietää hyvää, Harala iloitsi.

Suomen Urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni kertoi, että Haralan 12,64 on kovin koskaan juostu suomalaisaika naisten pika-aidoissa.

0,2 sekuntia liian kovaa puhaltaneen myötäisen vuoksi siitä ei kuitenkaan tullut SE-aikaa. 100 metrin aitojen Suomen ennätys on Reetta Hurskeen viime kesänä Jyväskylässä juoksema 12,70.

Lotta Harala loikkii Tampereella yleisurheiluhallissa.
Lotta Harala treeneissään Tampereella. Kuva: Grigory Vorobyev / Yle

Haralan aika on myös kansainvälisesti, ainakin eurooppalaisittain raju. Münchenin EM-kisoissa 2022 aika 12,64 olisi riittänyt hopeaan. Voittoon kisoissa juoksi Pia Skrzyszowska ajalla 12,53, mutta hopeaa otti Luca Kozak ajalla 12,69.

Vuoden 2018 EM-kisoissa Berliinissä voiton otti Elvira Herman ajalla 12,67.

Terve sääri – heti tärähti

Haralan kovasta ajasta vielä erityisemmän tekee Tampereen Pyrinnön juoksijan tausta.

Vielä 2010-luvun loppupuolella Harala ei ollut lähellekään 13 sekunnin alittaja. Vuonna 2020 Harala juoksi ennätyksekseen 13,07.

Jo tuolloin Harala kisasi pahasti puolikuntoisena.

– Vuonna 2019 oli selkäleikkaus ja siinä kuntoutuksessa meni puolitoista vuotta. Sitten olin terve puolisen vuotta, jonka jälkeen tuli sääriluun rasitusmurtuma, Harala kertasi helmikuussa.

– Sitä on kuntoutettu nyt 3,5 vuotta. Siihen tehtiin leikkaus 2021. Jos selkä ja sääri otetaan yhteen, niin on tässä ollut aika pitkä kuntoutusjakso.

Pika-aituri Lotta Harala sai Yleisurheilufanien myöntämän palkinnon yleisurheilun SM-hallikilpailuissa Tampereella 17. helmikuuta 2024.
Lotta Harala sai talven SM-halleissa sisukkuudestaan Yleisurheilufanien myöntämän palkinnon, jonka jakoi nyrkkeilijä Mira Potkonen. Kuva: Mika Kylmäniemi / All Over Press

Vammakierteen lisäksi Harala kärsi toimintakiellon lokakuusta 2020 tammikuuhun 2021. Harala sai kolmen kuukauden kilpailukiellon dopingrikkomuksesta.

Harala oli antanut dopingnäytteen, josta löytyi viitteitä 5-metyyliheksaani-2-amiinista, joka on kilpailussa kielletty piriste.

Haralan mukaan ainetta päätyi hänen elimistöönsä kreatiinista, eli ravintolisästä, joka oli epäpuhdasta. Hän kertoi tarkastaneensa tuoteselosteen, ettei kreatiinilisä sisällä kiellettyjä aineita.

Suek piti selitystä uskottavana eikä epäillyt Haralan tapauksessa tahallisuutta.

Lotta Harala.
Lotta Harala kisasi viime kesänä Budapestin EM-kisoissa. Kuva: EPA-EFE / AOP

Joka tapauksessa 32-vuotias Harala on pystynyt kehittymään, vaikka onkin taistellut säärivammansa kanssa.

Paavo Nurmen kisoissa Turussa 13.6.2023 Harala alitti ensi kertaa 13 sekuntia.

– Koska kilpailukausi on iso rasite säärelle, olemme joutuneet pohtimaan lääkärin ja fysioterapeutin kanssa, kuinka etenemme. Olemme kuitenkin löytäneet keinot, kuinka jalan kanssa harjoittelen, Harala kertoi viime heinäkuussa.

Harala selvittikin tiensä viime kesänä Budapestin MM-kisoihin, mutta jäi alkueriin ajalla 13,11.

Tämän vuoden helmikuussa Harala sai vihdoin lääkäriltä odottamansa uutisen: sääriluu on luutunut kunnolla.

Huhtikuussa Harala hehkutti Instagramissa, että sääri on terve.

– Se oli siinä! Sääri on terve. Vuonna 2020 kävin ensimmäisen kerran kuvissa tämän säärivamman vuoksi. Epätoivoisia, monivaiheisia mutta periksiantamattomia vuosia myöhemmin nyt se samainen sääri on täysin terve, Harala iloitsi ja kiitteli asiantuntijoita, läheisiään ja muita tukijoita.

– Vuosia unelmoin siitä, että saisin vielä yhden mahdollisuuden urheilla terveenä. Sain sen.

Kuusiniemeltä kova veto

Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Santeri Kuusiniemi avasi kilpailukautensa miesten 110 metrin aitajuoksussa myös loistavasti ajalla 13,57. Kilpailussa mitattiin myötätuuleksi 2,8 metriä sekunnissa. Kuusiniemen viimekesäinen ennätys on 13,65.

– Tämä oli harjoituskilpailu. Haettiin vain vähän tuntumaa. Harjoituksissa on ollut hyvä meininki, vaikka akilles on helkkarin kipeä. Tuo tuuli ei sinänsä hyödytä, melkein vaikeuttaa tätä touhua, mutta pikku myötätuuli on hyvä ekoissa kisoissa, Kuusiniemi totesi tiedotteessa.

Suomalaisista Arto Bryggare, Mikael Ylöstalo, Kai Kyllönen, Antti Haapakoski ja Elmo Lakka ovat aiemmin juosseet Kuusiniemeä nopeammin – myötätuulituloksetkin huomioon ottaen.

Santeri Kuusiniemi SM-halleissa 18.2.2024.
Santeri Kuusiniemi helmikuun SM-halleissa. Kuva: Mika Kylmäniemi / All Over Press

Naisten 400 metrin aitajuoksun voitti toissakesän Suomen mestari Kristiina Halonen Lappeenrannan Urheilu-Miehistä mainiolla ajalla 56,93. Halonen jäi ennätyksestään 0,25 sekuntia.

Miesten 400 metrin aitajuoksussa alle 20-vuotiaiden viimekesäinen Euroopan mestari Jere Haapalainen Tampereen Pyrinnöstä sai kovassa tuulessa tyytyä aikaan 52,31. Aiemmin tänä keväänä Etelä-Afrikan leirillään Haapalainen on ehtinyt juosta 50,97.

Helsingin Kisa-Veikkojen Petra Häggqvist juoksi naisten 100 metrillä sekä alkuerissä että finaalissa uudet ennätyksensä 11,76 ja 11,64. Espoon Tapioiden Anna Pursiainen juoksi alkuerissä 11,43, mutta myötätuulta mitattiin peräti 4,3 metriä sekunnissa. Finaalissa Purisiainen oli toinen ajalla 11,72.

Porvoon Akilleen William Thor juoksi miesten 100 metrin alkuerissä tyveneen 10,63 ja voitti finaalin ajalla 10,45. Finaalissa myötätuulta oli 2,9 metriä sekunnissa.

Esbo IF:n Roope Auvinen yllätti alkukevään moukarikilpailuja hallinneen Someron Esan Henri Liipolan. Auvinen linkosi kotikentällään 70,62 jääden 64 senttiä ennätyksestään. Liipola hävisi metrin.

Viisinkertainen Suomen mestari, Varpaisjärven Vireen Senja Mäkitörmä voitti naisten kuulantyönnön kauden kotimaisella kärkituloksella 17,26. Tämän vuoden hallikaudella Mäkitörmä voitti naisten Suomen mestaruuden ennätyksellään 17,65.

Lielahden Kipinän Arttu Korkeasalo voitti miesten kuulantyönnön tuloksella 18,10.

Esbo IF:n Saga Andersson voitti naisten seiväshypyn ulkokauden kotimaisella kärkituloksella 440 senttiä.

Päivitetty kello 17.44. Lisätty Haralan toisen juoksun aika Espoossa sekä korjattu, että Harala juoksi ennätyksensä 12,85 Sveitsissä eikä Ranskassa.

Päivitetty kello 18.09. Lisätty Haralan kommentteja sekä muita tuloksia Espoon kisoista.

Suosittelemme