Koronapandemian helpottuminen ei ole korjannut nuorten mielenterveysoireilua. Tämä käy ilmi THL:n tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin nuorten mielenterveyttä pandemian muututtua jatkuvaksi endemiaksi.
Pandemia-aikana huomattiin, että nuorten mielenterveysoireilu lisääntyi, joten THL halusi selvittää, onko pandemian muuttuminen endemiaksi auttanut tilannetta. Selvitys tehtiin nuorille suunnatuilla kyselyillä, joissa kysyttiin, kuinka paljon nuoret kokevat yleistyneen ahdistuksen, masennuksen ja syömishäiriön oireita sekä sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja itsetuhoista ajattelua. Lisäksi kartoitettiin mielen hyvinvoinnin kokemuksia.
THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan nuoret eivät ole toipuneet pandemiasta.
– Yhdessäkään tutkitussa mittarissa oireilu ei ollut vähentynyt lähellekään pandemiaa edeltävää tasoa.
Erityisen heikko tilanne on 8.-9. luokkalaisilla tytöillä. Sen sijaan, että tyttöjen mielten oireilu olisi helpottanut pandemian muututtua endemiaksi, se on päinvastoin pahentunut.
Tytöistä oireilee kolme neljästä, pojista joka kolmas
Tytöistä lähes 73 prosenttia kertoi tutkimuksessa kärsivänsä vähintään yhdestä mielenterveyden oireesta. Lähes puolella oli enemmän kuin kaksi mielenterveyden oiretta.
Tytöt kärsivät etenkin masennus- ja ahdistuneisuusoireista. Yli puolella heistä oli sosiaalista ahdistuneisuutta.
– Enää ei voi sanoa, että suurin osa nuorista voi hyvin. Etenkään tyttöjen osalta, Suvisaari sanoo.
Poikien mielenterveysoireiden määrä on kääntynyt laskuun pandemiarajoitusten päätyttyä, mutta tilanne on yhä huonompi kuin ennen pandemiaa. Pojista 33 prosenttia kertoi tutkimuksessa kärsivänsä ainakin yhdestä mielenterveyden oireesta.
– Sekin on iso luku. Tässä ajassa on jotain sellaista, joka on nuorille haitallista.
Suvisaari arvioi, että kun nuorten mielenterveysoireet ovat näin yleisiä, ei hoitoon pääsyn helpottaminen enää riitä.
– Ratkaisut näin laaja-alaiseen ongelmaan eivät voi jäädä yksilöiden hoitamisen tasolle. Taustalla on todennäköisesti laajempia yhteiskunnallisia tekijöitä, Suvisaari sanoo.
Transnuorten oireilu kääntyi laskuun
Myönteinen poikkeus tutkimuksessa olivat transnuoret, joilla syntymähetkellä määritelty sukupuoli ei vastaa heidän kokemustaan omasta sukupuolesta.
Transnuorilla on yleisesti enemmän mielenterveyden oireita kuin muilla nuorilla. Koronapandemian pahimman vaiheen jälkeen jälkeen heidän masennus- ja ahdistuneisuusoireilunsa on kuitenkin kääntynyt selvään laskuun.
THL:n tutkijat arvelevat, että oireiden helpottumiseen on voinut vaikuttaa keväällä 2023 voimaan tullut laki sukupuolen vahvistamisesta, joka on luonut myönteistä ilmapiiriä transnuorten keskuudessa.
Jaana Suvisaari uskoo, että se on esimerkki siitä, että yhteiskunnallisilla päätöksillä voi olla suoraan vaikutusta nuorten hyvinvointiin.
– Joitain nuoria voi kuormittaa esimerkiksi etenevä ilmastonmuutos ja luontokato. Yhteiskunnallisilla ratkaisuilla voidaan luoda tulevaisuuden uskoa ja osoittaa, että nuorten tilanne otetaan vakavasti, Suvisaari sanoo.
Muutettu 23.5. klo 9.22: Aiemmin jutussa puhuttiin koronapandemian päättymisestä, korjattu koronapandemian helpottumiseksi ja lisätty tieto koronaendemiasta.