Kaksi vieraslajia, kiehkuravesirutto-kasvi ja aurinkoahven, valtasi Paimion suositun vapaa-ajanviettopaikan pari vuotta sitten. Kaupunki päätti poistaa lajit pumppaamalla Ankkalammen tyhjäksi.
Sekä kalan että ruton alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta molempien arvellaan päätyneen lampeen akvaariovesien myötä. Aurinkoahvenia on tuotu Eurooppaan akvaariokalana, ja lajia on havaittu jo noin 40 paikassa Lounais- ja Etelä-Suomessa.
Nyt lampi ammottaa lähes tyhjänä, ja pohjalla on enää hyvin vähän mutaan sekoittunutta vettä. Ympärillä on lähteitä, joista pitäisi pikku hiljaa pulputa vettä lampeen, kertoo projektipäällikkö Laura Paarala Paimion kaupungilta.
– Olemme luottavaisia, että lampi hiljalleen täyttyy. Ympärillä on lähteisyyttä ja tihkupintaa useammassakin kohdassa. Toki nyt koettava kuiva jakso jonkin verran hidastaa lammen täyttymistä.
Paaralan mukaan lammen tilavuutta ei ole tarkalleen laskettu. Sade- ja valumavesiä tulee aika runsaasti, ja talvella lammen pitäminen tyhjänä kävi jopa ongelmalliseksi.
Lammen pumppaaminen tyhjäksi kesti parisen kuukautta. Talvella lammen ollessa tyhjä pohjaa ruopattiin kaivinkoneella.
– Saimme poistettua kaikki vieraslajit ja noin 20 senttiä maata. Keväällä loput kalat sähkökalastettiin ja tarkastettiin vielä ilman lumia ja jäitä pohjan kunto.
Uimaan pääsee toivottavasti kesällä 2025
Kunnostustöiden takia Paimion Ankkalampi ympäristöineen on poissa käytöstä ainakin tämän kesän. Tavoitteena on yhä, että ensi kesänä lammessa voisi uida. On myös mahdollista, että kunnostus jatkuu vielä pitkään.
– Olemme säiden armoilla, mutta toivo ensi kesän uinneista elää. Jos on sateinen syksy ja luminen talvi, se on mahdollista. Jos taas on kuiva syksy ja vähäluminen talvi, voidaan jopa joutua odottamaan vuoteen 2026 asti, kertoo Laura Paarala.
Lammen kunnostus on tähän mennessä maksanut noin 120 000 euroa. Kaupunki on saanut avustusta ely-keskukselta, mutta suurin osa menee Paimion omasta kassasta. Raha menee Paaralan mukaan hyvään tarkoitukseen.
– Kun lampi on täyttynyt, viimeistelemme laiturin ja varmistumme uimaveden laadusta. Jos on tarpeen, voimme käyttää [poly]alumiinikloridia, kuten Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevalla Littoistenjärvellä tehtiin. Toivomme tietysti, että voisimme välttyä kemikaalien käytöltä.
Korjattu Littoistenjärvessä käytetyn kemikaalin nimi 24.5. kello 14.30