Suomeen syntyy yhä vähemmän vauvoja. Syntyvyys oli viime vuonna tilastohistorian heikointa.
Vauvoja syntyi 43 383 vuonna 2023.
Tilastokeskuksen mukaan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26 naista kohti viime vuonna. Jotta väestö uusiutuisi ilman muuttoliikettä, kokonaishedelmällisyysluvun pitäisi olla noin 2,1.
Syntyneistä noin 16 prosenttia syntyi vieraskielisille äideille, kun osuus oli neljä prosenttia vuonna 2000.
Ensimmäistä kertaa biologiseksi äidiksi tulleiden keski-ikä on noussut 30,3 vuoteen ja isäksi tulleiden keski-ikä 32,2 vuoteen. Vanhemmaksi tulleiden keski-ikä on noussut jo vuosikymmenien ajan.
Kuntien välillä suuria eroja syntyvyydessä
– Mitä suurempi kunta, sitä useammin syntyvyys on pientä, kertoo Tilastokeskuksen väestötilastojen yliaktuaari Juhana Nordberg perjantaina julkaistuista uusista kuntakohtaisista tilastoista tiedotteessa.
Kokonaishedelmällisyysluvulla mitattuna syntyvyys oli yli 20 000 asukkaan kunnista matalinta Tampereella (1,07 lasta), Joensuussa (1,07), Turussa (1,08) ja Savonlinnassa (1,12) vuosina 2020–2023.
Kaikista kunnista suurimmat luvut ovat olleet tällä vuosikymmenellä Luodossa (3,61 lasta), Pyhännällä (3,37), Kinnulassa (3,19) ja Merijärvellä (3,04).
– Kunnat, joissa syntyvyys on yli kolme lasta naista kohden, ovat nykyään harvinaisuus Suomessa. Kun vielä vuosina 2008–2011 tällaisia kuntia oli yhteensä 17, vuosina 2020–2023 niitä oli enää neljä”, Nordberg sanoo.