Turkulaisen Susanna Salinin elämä on ollut pikkutytöstä lähtien täynnä päihteitä, vaikka hän itse on ollut raitis.
Oma isä, isäpuoli ja aviomies olivat alkoholisteja, lapsista tuli huumeiden käyttäjiä. Nuorin pojista teki 19-vuotiaana päihdepsykoosissa itsemurhan.
– Vaikka se pani minut kanveesiin, sitä kautta olen löytänyt elämäntehtäväni. Haluan auttaa muita ja kertoa, että vaikeistakin tilanteista voi päästä yli.
Susanna Salin sanoo, että lapsen kuolema antoi hänelle eväät auttaa muita ihmisiä.
– Se oli niin valtava opetus, että olen kiitollinen siitä kokemuksesta. Kun käsittelee vaikeat asiat, muutos elämään lähtee sieltä, itsestä.
Oma elämäntarina tuo lähelle
Susanna Salin toimii vertaistuen antajana Mielenterveysomaiset FinFamin Varsinais-Suomen yhdistyksessä. Hän on myös ensimmäisiä lastensuojelun piirissä kokemusasiantuntijaksi kouluttautuneita (Talentia-lehti).
Päihteiden käyttäjien omaiset on yksi erityisryhmä, jolle tukipalveluja on suunnattu. Monilla on korkea kynnys hakea apua.
Salin uskoo, että häntä on helppo lähestyä, koska hän tietää, mistä on kyse. Kun hän kertoo elämäntarinaansa vertaisilleen, moni on kysynyt, kuinka oman lapsen kuolemasta voi selvitä.
– Ei tällaisista asioista voi selvitä. Niiden kanssa opitaan elämään.
Leikkaukset uhkaavat päihdetyötä
Arvioiden mukaan Suomessa on yli 400 000 alkoholia ja huumeita ongelmallisesti käyttävää ihmistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan noin kolmasosalla ihmisistä on joku läheinen, jolla on ollut alkoholin kanssa ongelmia.
Susanna Salin on huolissaan hallituksen aikeesta vähentää sosiaali- ja terveyspuolella toimivilta järjestöiltä lähivuosina valtionavusta kolmannes, noin 130 miljoonaa euroa.
– On selvä asia, että päihteiden käyttäjät ja heidän läheiset tulevat tästä kärsimään.
Samaa mieltä on THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.
– Tämä on aika lyhytnäköistä politiikkaa. Ehkä tällä saadaan säästettyä tämän hetken kustannuksia, mutta pitkällä tähtäimellä tämä tulee paljon kalliimmaksi.
Raitasalo on tutkinut erityisesti lapsia, joiden vanhemmilla on päihdeongelma. Suomessa on 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla biologisilla vanhemmilla on jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä vakava päihdeongelma, kertoo THL:n tiistaina julkistama rekisteritutkimus. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia kaikista alaikäisistä.
Kirsimarja Raitasalon mukaan avun tarjoaminen päihdeperheiden lapsille varhaisessa vaiheessa olisi ensiarvoisen tärkeää.
– Mikäli leikkaukset kohdistuvat varhaiseen tukeen, todennäköisyys sille, että näille lapsille kehittyy myöhemmin esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia, kasvaa.
Järjestöt huolissaan tulevasta
Suurin osa päihteiden käyttäjien ja heidän läheisten tukitoimista on kolmannen sektorin järjestämää. Järjestöt pelkäävät valtionavun leikkausten vaikutuksia.
Esimerkiksi A-klinikkasäätiössä mietitään parhaillaan, millaisia palveluita jatkossa pystytään tuottamaan.
– Pelkään, että jos näitä leikkauksia järjestöille tehdään, palveluita jää pois. Vaikea ajatella, että hyvinvointialueet tai joku muu taho tuottaisi korvaavia palveluita, sanoo A-klinikkasäätiön tiimipäällikkö Laura Barck.
Hänen mielestään valtionavun vähentäminen ei ole järkevää. Pahoinvointi tulee lisääntymään, kun hoidon piiriin ei pääse.
– Tulemme maksamaan vielä ison hinnan näistä leikkauksista.
Samoilla linjoilla on myös FinFamin Varsinais-Suomen yhdistyksen toiminnanjohtaja Milla Roos.
– Kyllä se tarkoittaa sitä, että toimintaa on huomattavasti vähemmän ja se keskittyy tietyille alueille.
– Hyvinvointialueiden on nyt entistä tärkeämpää panostaa ehkäisevään päihdetyöhön, sanoo kehittämispäällikkö Teija Srand THL:stä.
THL:n kehittämispäällikkö Minna Kesänen kuitenkin sanoo, että hyvinvointialueiden säästöpaineet hankaloittavat asiaa. Kesänen on muutenkin hieman skeptinen asian suhteen.
– Järjestöjen tekemää päihde- ja riippuvuustyötä on hankala minkään muun toimijan korvata.
Häpeästä eroon
Susanna Salinilla on huoli siitä, mitä tapahtuu niille päihdeperheiden lapsille, jotka ovat liian nuoria hakeutumaan itse avun piiriin.
– Tällä hetkellä panostetaan lastensuojelun raskaaseen työhön, vaikka pitäisi keskittää voimavarat varhaiseen tukeen. Lapsen ollessa murrosiässä olemme takamatkalla avun tarjoamisessa.
Susanna Salin toivoo avoimempaa suhtautumista päihdeongelmiin. Tämä mahdollistaisi avun hakemisen ajoissa.
– Meitä omaisia sitoo häpeä. Emme hae apua ja suojelemme, ja sitä kautta ylläpidämme päihdeongelmaa perheessä.
Salinin mielestä häpeästä eroon pääseminen on avain omaankin hyvinvointiin.
– Ja ilman, että itse voit hyvin, et voi myöskään auttaa niitä läheisiä siinä ympärillä.
Lisätty 28.5.2024 kello 8.27 THL:n julkistama tuore tieto alaikäisistä, joiden biologisilla vanhemmilla on päihdeongelma.
Juttua korjattu 29.5.2024 kello 14.00. Jätetty pois lause, jossa THL toivoo viranomaisten ottavan järjestöjen palveluja hoitaakseen. THL ei ole tällaista esittänyt.