Eduskunnalle tällä viikolla annettuun niin sanottuun käännytyslakiin liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä.
Lain voimassa ollessa turvapaikan haku estettäisiin osalla Suomen rajasta. Poikkeus olisivat henkilöt, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi lapsia, vammaisia ja ihmisiä, jotka olisivat vaarassa joutua esimerkiksi kidutuksen tai kuolemanrangaistuksen kohteeksi.
Tämänhetkisen tiedon mukaan poikkeamisen tarvetta arvioisivat rajavartijat. Rajaturvallisuusunioni on esittänyt, että arvioinnin maahan pyrkijän haavoittuvasta asemasta pitäisi tehdä yleisjohtajan tai vähintään luutnantin arvoisen upseerin.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoi lauantaina Ylen ykkösaamussa, että tämä ei ole realistista.
Rajaturvallisuusunionin puheenjohtaja Erkki Hirvonsalon mukaan asiaan pystyttäneen vastaamaan kollegoiden tuella, lisäkoulutuksella ja tarkalla ohjeistuksella.
Iso kysymys on kuitenkin virkamiehen oikeusturva. Laki on vaikea muun muassa ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain näkökulmasta.
Erityisen suojelun kohteena olevien tunnistaminen ei ole aina helppoa.
– Esimerkiksi pienen lapsen tunnistaa, mutta entä kun puhutaan 16–18-vuotiaista? Ja sitten tämä vammaisuus, koska eihän siellä ole määritelty, mikä se vamman aste tulee olla. Entäpä jos jollain on sydänvikaa tai muuta, kun emmehän me kuitenkaan lääkäreitä ole, niin miten me pystymme sen toteamaan? Hirvonsalo listaa mahdollisia karikkopaikkoja.
Hirvonsalon mukaan keskeistä on myös, että päätöksiä ei pitäisi joutua tekemään maastossa. Hänen mukaansa paras ratkaisu olisi profiloida henkilöt, jotka voisivat olla oikeutettuja poikkeukseen turvapaikanhaun rajoittamisesta ja kuljettaa heidät rajatarkastusasemalle.
– Asemalla sitten katsottaisiin, onko perustetta vai ei ole. Ja jos ei ole, niin henkilöt palautettaisiin takaisin jälkeen.
Rajaviranomaisen päätöksestä ei synny valituskelpoista päätöstä. Vääräksi koetusta päätöksestä voi kannella ja siitä voi koitua seuraamuksia viranomaiselle. Itsessään kantelu ei kuitenkaan johda esimerkiksi päätöksen muuttamiseen tai vahingonkorvauksiin.
Hirvonsalo uskoo, että lain käyttöönotto johtaisi kanteluihin.
– Varmaan tulee rajanvetoja. Esimerkiksi jos henkilö, joka tulkittiin aikuiseksi olikin lapsi, ja häntä ei päästettykään tekemään turvapaikkahakemusta. Virkamieshän itse vastaa tekemisistään virkavastuulla. Ihan varmasti kanteluita tulee, kun uusi laki on kyseessä.
Rajavartijat joutuvat tiukkaan paikkaan
Esimerkiksi Ylen haastattelema kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi on todennut, ettei hän itse ”missään tapauksessa” suostuisi rajaviranomaisena tekemään arviota henkilön haavoittuvasta asemasta.
Uudessa laissa rajaviranomaiset olisi paljon vartijoina. Lisääntyisikö vartijoiden henkinen kuormitus, jos rajalta käännytetty henkilö joutuisikin hengen vaaraan tai kidutetuksi?
Hirvonsalo toteaa, että ei voi puhua kuin omasta puolestaan, mutta hän ei kokisi omantunnontuskia, jos tietäisi toimineensa lain ja ohjeiden mukaan ja tehneensä kaiken oikein.
– Tietenkin voi tulla tilanteita, joissa on tällaisia rajatapauksia, että olisiko pitänyt vai eikö olisi pitänyt ottaa. Mutta sen päätöksen kanssa virkamies joutuu sitten elämään.
Käännytyslaki on edennyt eduskuntaan, jossa laki joutuu perustuslakivaliokunnan syyniin. Koska kyseessä on poikkeuslaki, sen läpimeno vaatii mittavaa tukea oppositiosta. Vuoden ajan voimassaolevan lain käyttöönotto vaatisi aina erillisen päätöksen.