Pietarsaaressa Pohjanmaalla 8-kerroksisen Etelänummen yläkoulun, Etiksen, hissi on aamulla rikki.
Se on apulaisrehtori Maria Kronqvistin mukaan koulun arkea päivittäin. Välillä toimii, välillä ei.
Oppilaat kertovat, että rehtori joutui kerran rauhoittamaan jumiin jääneitä oppilaita huutelemallla puoli tuntia ennenkuin hissi taas lähti liikkeelle.
Pinja Kivelä on onnistunut pääsemään pyörätuolillaan kakkoskerroksen luokkaan muiden 8-luokkalaisten kanssa.
Pöydillä on röykkiö oppilaiden kilpailutöitä unelmien Etiksestä. Pinjan työstä osuu silmiin huulipuna: kaunistautumishuone tytöille.
Kaupungin toinen yläkoulu, uudenkarhea ruotsinkielinen Oxhamn, on suomenkielisten mielestä kaikkea sitä, mitä unelmakoululta voi toivoa: valoisa, viihtyisä, tilava, toimiva.
– Yläkouluikäiset eivät ole tasa-arvoisia. Haluaisimme kaupungin näyttävän, että suomenkielisistäkin oppilaista välitetään, sanoo Vera Saarinen, yksi Etelänummen koti- ja kouluyhdistyksen vanhemmista.
Apulaisrehtori Maria Kronqvist liikuttuu esitellessään oppilaiden unelmia.
Edes yksi vessa enemmän, ettei koko väliltunti mene jonottamiseen. Ehjät jalkapalloverkot. Paremmat valot vessoihin. Enemmän tuoleja, penkkejä ja värejä.
– Valtaosa on pieniä ja arkisia asioita, Kronqvist sanoo.
Moni toivoo, että koulun ränsistynyt piha kunnostettaisiin.
– Pelialueita lisää, pingispöytä, ulkokuntosali. Tällaisia löytyy jo Oxhamnin pihasta. Mekin haluamme parasta nuorillemme, ja tunteen, että heidät otetaan huomioon, Vera Saarinen toteaa.
Etelänummelaisten mielestä ruotsinkieliset ansaitsivat uuden koulun, koska sisäilmaongelmat ajoivat heidät vuosiksi väistötiloihin. Mutta nyt on Etelänummen aika.
Onko rahanjaon taustalla kielipolitiikkaa?
Etelänummen koululla ei oteta kysymykseen kantaa varsinkaan nyt, kun Pietarsaaren kouluverkkosuunnitelma on vihdoinkin vuosikausien väännön jälkeen saatu tehtyä
Vuosien varrella asia on kuitenkin nostettu esiin.
Näin esimerkiksi adressissa, joka kerättiin suomenkielisen alakoulu-opetuksen säilyttämiseksi Länsinummen koulussa: Kouluverkkosuunnittelussa pitää edetä pedagogiikka edellä, ja unohtaa vuosikymmeniä jatkunut köydenveto suomen- ja ruotsinkielisten välillä.
Pietarsaaren kaupunginhallituksen puheenjohtaja Owe Sjölund vastaa sähköpostitse:
– Vihjailusi kielipolitiikasta ei ole noussut keskusteluen aikana esille, vaan koko ajan on yhteistyössä etsitty parhaat ratkaisut oppilaille ja Pietarsaaren asukkaille.
Hän muistuttaa, että pari vuotta sitten rakennettiin 14,2 miljoonaa euroa maksanut yhteinen kielikylpykoulu molemmille kieliryhmille.
Ei kanteluita kielisyrjinnästä
Pietarsaaren kouluväännöistä ei ole tehty kielisyrjintä-kanteluja. Ainoa pietarsaarelaiskantelu on vuodelta 2017 ja koski päivystyslääkäreiden kykyä palvella asiakkaita suomeksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan muualta maasta on viime vuosina kanneltu kielikylpyluokkien valintakrieereistä, kielitaitovaatimuksista erityisesti ammatillisessa koulutuksessa ja saamenkielisen varhaiskasvatuksen tai ammatillisen koulutuksen toteutuksesta.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Stenman oli Pietarsaaren kaupunginjohtaja.
Pietarsaaren suomenkielisen koulutoimen opetuspäällikkö Juha Paasimäki sanoo ymmärtävänsä hyvin, että kouluhankkeita vertaillaan helposti kieliryhmien välillä.
– Kielikylpykoulun lisäksi suomenkielisillä oppilailla on kuitenkin hyvät tilat Länsinummen koulussa ja Pietarsaaren lukiolla.
Kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna Etelänummen koulun korjauksen suunnittelurahasta tälle vuodelle. Tilahallinnon mukaan ensi vuonna on tarkoitus aloittaa julkisivuremontilla.
– Uudistamiselle ja myös peruskorjaukselle on tarve. On tärkeää, että siinä päästään ripeästi eteenpäin, Paasimäki sanoo.
Sitä toivoo myös apulaisrehtori Maria Kronqvist:
– Meillä on upeat oppilaat ja hyvä henkilökunta. Kun tähän saataisiin konkretiaa ja lisää paukkuja kaupungin puolelta, tästä tulisi mielettömän hieno unelmien koulu.
Vera Saarinen on skeptisempi ja pelkää, että kunnostus jää pelkkään julkisivuremonttiin.