Kun NHL-kausi lähestyy huipennustaan, alkaa myös spekulointi pudotuspelien arvokkaimmalle pelaajalle. Sekä Miro Heiskanen että Aleksander Barkov ovat vahvasti mukana kisassa Conn Smythe -pokaalista, jota suomalainen ei ole voittanut koskaan aiemmin.
Heiskanen on latonut tiskiin viime päivien ja viikkojen aikana käsittämätöntä dataa. Ensin hän pelasi seitsemän ottelua ilman yhtäkään päästettyä maalia.
Suoritus on täysin käsittämätön, kun huomioon otetaan, millaista supertähtitason maalintekovoimaa vastustajilta on löytynyt. Tiistaina verkko vihdoin pöllysi myös Heiskasen ollessa jäällä, joten kahdeksan edellisen ottelun maaliero tämän vahtivuorolla on nyt 14–1!
Tiistaina syntyi myös Heiskasen NHL-uran 60. tehopiste pudotuspeleissä. HIFK:sta NHL:ään ponnistanut puolustaja on viiden viime vuoden osalta pudotuspelien toiseksi tehokkain puolustaja edellään vain Coloradon Cale Makar. Heiskasen kanssa samaan pistemäärään ovat ennen 25:n vuoden ikää yltäneet ainoastaan Makar sekä suurlegendat Bobby Orr ja Paul Coffey.
Jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkoselle Heiskanen on selkeä kärkinimi pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi.
– Heiskasen pelaaminen on käsittämättömän kovalla tasolla kentän molemmissa päissä. Hän on täysin peloton, mikä tekee vaikutuksen. Tapahtuu kaukalossa mitä tahansa, hänen sykkeensä pysyy alhaalla. Aivan huikea pelaaja, Lehkonen ylistää.
Pohjois-Amerikassa on alettu puhua kevään mittaan enemmän Heiskasesta, mutta usein etenkin loisto puolustuspelissä tahtoo jäädä isolta yleisöltä huomaamatta.
Esimerkiksi Evolving-Hockey-datasivusto antaa Heiskasen puolustuspeliin tuoman lisäarvon numeraaliksi arvoksi 98, eli tämän edellä on vain kaksi prosenttia muista pelaajista. Ennen muuta kiekollisista taidoistaan tunnetulle pelaajalle lukema on huima.
Vertailuksi: Makarille sivusto antaa lukeman 22, Edmontonin Evan Bouchardille 65.
– Heiskanen jää varjoon, koska ei tee kentällä usein mitään räjähtävää. Hän ei yhtäkkiä aja siellä jotakin katolleen tai tee usein näyttäviä taikatemppuja. Heiskasen pelaaminen on sellaista kylmän viileää matematiikkaa koko ajan, Lehkonen selittää.
– Kaikki ovat huomanneet, millaisen rytminmuutoksen Miro teki runkosarjasta, ja rytminmuutos tuli vielä Colorado-sarjaankin. Näin hyvät pelaajat toimivat. Pudotuspelit ovat ihan eri asia kuin runkosarja.
Uskomaton Barkov
Vähintään Heiskasen tasoinen MVP-suosikki on Floridan Aleksander Barkov. Toki maanantaiaamun kotitappion jälkeen pantterilauma on välieräsarjassa voitoin 1–2 tappiolla New York Rangersia vastaan.
Voittaakseen palkinnon tamperelaisen esikuntineen on lakaistava New York tieltään. Barkovista ei ole kevään mittaan kuitenkaan jäänyt Floridalla mikään kiinni.
Tapparassa kiekkokasvatuksensa saanut keskushyökkääjä on pelannut uskomattomalla tasolla kentän molemmissa päissä. Hyökkäyspäässä (14, 6+9) tämä on taituroinut yli pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla ja puolustuksessa tehnyt tuttuun tapaan kirurgin tarkkaa työtä.
Barkovin kokonaisvaltaista, lähes täydellisyyttä hipovaa, pelaamista voi olla jopa vaikea kuvailla. Pienet puolustuspelaamisen yksityiskohdat pelinlukuineen, mailapaineineen kaikkineen, ovat tasolla, johon todella harva maailmassa yltää.
Ja tilastot ylistävät joukkueen kapteenia: aloitukset 55 prosenttia, maaliodottama ja vaaralliset maalipaikat 67 prosenttia, eniten kiekonriistoja (19) kaikista pelaajista, toiseksi eniten blokattuja laukauksia Florida-hyökkääjistä ja niin edelleen.
– Määrätietoisuus hänen pelaamisessaan on uskomattomalla tasolla. Vaatii vuosirenkaita pystyä pelaamaan NHL:ssä tuolla tasolla keskushyökkääjänä, Lehkonen valaisee.
– Pyytää yksittäinen vaihto mitä tahansa, hän tekee siitä voittavan. Jos otetaan kymmenen vaihtoa, hän voittaa niistä yhdeksän ja yhdestä tulee tasapeli. Omalla alueella virheitä ei kerta kaikkiaan tule. Luotettavuus on huimalla tasolla. Hän tekee keskushyökkääjänä pelaamisesta taidetta.
Barkov ei ole pelaaja, joka jahtaisi omia pisteitä, mutta syystä tai toisesta tämä osuu usein paikalle, kun joukkue kaipaa maalia eniten.
– Hän ymmärtää, että maali on kaivettava jostakin. Tämä nähtiin hyvin viime ottelun tasoitusmaalissa. Hän lyö turbonapin pohjaan, on vielä napsun normaaliakin räjähtävämpi ja päättää rynniä jostakin välistä maalille, Lehkonen kehuu.
Barkovin suuruus johtuu monien mielestä täysin poikkeuksellisesta peliälystä.
– Miten tuollaista opetetaan? Siihen ei yksi kesä riitä, vaan tuo on elämän mittainen matka, missä pelaaja on kiinnostunut ihan pienimmistäkin asioista, Lehkonen muistuttaa.
Toki ehdokkaita löytyy myös muista joukkueista, jos kohta esimerkiksi Edmontonista ei löydy yhtä niin selkeää vaihtoehtoa kuin Floridasta ja Dallasista.
– Jos Rangers menee tuosta jatkoon, niin selkeää on, että katse kiinnittyy maalivahti Igor Šestjorkiniin, joka on laittanut Florida-vahti Sergei Bobrovskin siinä tapauksessa takataskuun, Lehkonen näkee.
Edmontonissa ehdokkaita voisi olla jopa kolme, mutta Lehkonen yllättää jättämällä listalta saksalaismonsteri Leon Draisaitlin.
– Ääh, en niin syty hänestä.
– Edmontonissa on kaksi vaihtoehtoa. Siniviivalta hienoja juttuja taikonut puolustaja Evan Bouchard tai sitten supertähti Connor McDavid.
