Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kelan maksamat sosiaaliturvaetuudet ovat puhuttaneet viime aikoina – muun muassa siksi, että hallitus on päättänyt leikata niitä. Leikkauksilla halutaan säästää valtion menoja ja kannustaa kansalaisia töihin.
Kela maksaa vuosittain noin 16 miljardia euroa erilaisia tukia. Vähintään yhtä Kelan maksamaa etuutta, kuten esimerkiksi asumistukea, eläkettä, työmarkkinatukea, toimeentulotukea tai sairausvakuutusetuutta sai viime vuonna neljä viidestä suomalaisesta.
Yle selvitti, miten Kelan maksamat tuet jakautuvat eri postinumeroalueille koko maassa. Selvitys näyttää, kuinka suuria eroja asuinalueiden välillä on.
Jutussa olevalla koneella voit katsoa oman postinumeroalueesi Kela-tukien saajien osuuden ja keskimääräisen maksetun tuen. Kone konkretisoi hyvinvointiyhteiskunnan toimintaa ja näyttää, miten tukia jaetaan eri alueilla. Alueellinen eriytyminen on ollut viime vuosina iso puheenaihe Suomessa esimerkiksi palveluiden eriytymisen takia.
Koneessa näytetään tietoja niistä Kelan tuista, joiden saajia on eniten. Tietoja ei näytetä, jos postinumeroalueella, kunnassa tai maakunnassa on 1–9 tuen saajaa. Tiedot ovat peräisin Kelalta.
Kone ei ota kantaa siihen, onko jokin alue hyvä tai huono, vaan se näyttää faktat eri postinumeroalueiden väestön tuista.
15500 Lahti eli Liipolan asuinalue on noin kilometrin päässä Lahden rautatieasemasta.
Liipolassa lähes neljännes asukkaista sai viime vuonna Kelalta toimeentulotukea. Koko maassa on vain kaksi postinumeroaluetta, jossa toimeentulotukea saavien osuus on suurempi.
Puoli vuotta Liipolassa asunut Sharol Ruto leikkii kolmevuotiaan poikansa kanssa isossa leikkipuistossa metsän keskellä. Hän kehuu alueen rauhallisuutta ja luontoa.
Toimeentulotuen saajien suuri osuus ei häntä ihmetytä. Se ei näy hänen mukaansa mitenkään alueella.
– Täällä näkee niin vähän ihmisiä.
Liipolan pohjoisosassa on omakotitaloja ja etelässä väljästi 1970–80-luvuilla rakennettu kerrostaloalue, molemmat metsien ympäröimiä. Länsilaidalla on iso automarkettien keskittymä.
Liipolan keskellä, matalan liikerakennuksen toisessa päässä on ruokakauppa ja toisessa ravintola.
Kaupan päädyssä Emma-Lotta Ahola on matkalla ostoksille lastensa, viisivuotiaan Aarnin ja pian yksivuotiaan Eiran kanssa. Hän on muuttanut Liipolaan Helsingistä kuusi vuotta sitten ja viihtyy täällä hyvin.
Toimeentulotukea saavien suuri osuus asukkaista ei yllätä Aholaa. Hän katsoo ostoskeskuksen toiseen päätyyn.
– Kyllä se näkyy ihan tässä arjessa, tuolla istuu aina tiettyä porukkaa, ne istuvat aamusta iltaan siinä. Mutta he ovat todella rauhallisia.
Ravintolan päädyssä kivetyllä aukiolla hengailee kiireetön porukka tölkit käsissä.
– Parasta täällä on kaiffarit ja tämä miljöö, sanoo Jarno Virta.
– En aio lähteä täältä mihinkään, paitsi kirstuun.
Myöskään Virtaa tieto toimeentulotuen saajien osuudesta ei yllätä.
– Ite kuulun siihen kalustoon.
Mistä se johtuu, että täällä on paljon ihmisiä, jotka saavat toimeentulotukea?
– No en mä tiedä. Mä oon ainakin alkoholisti.
Jos Liipolassa toimeentulotukea saavien osuus on korkea, löytyy Lahdesta myös aivan toisenlainen asuinalue. Vartin ajomatkan päässä, Vesijärven rantamaisemissa, sijaitsee postinumeroalue 15900 Lahti, eli Jalkaranta.
Alueella on uusia ja vanhoja omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Monista on näköala järvelle. Vieressä kohoavat Salpausselän ulkoilumaastot.
Täällä toimeentulotukea maksettiin viime vuonna vain yhdelle prosentille asukkaista.
Sen sijaan Kelan tuista korostuu sairaanhoitokorvaus, jota maksetaan yksityisen lääkärin palveluiden käytöstä. Sitä sai viime vuonna lähes 60 prosenttia.
Gösta-koiraansa rannan tuntumassa ulkoiluttavalle Markku Rokkilalle tieto on uusi.
– Luulin, että täällä ei niin paljon korvauksia myönnetä. Mun käsityksen mukaan yksityiseltä puolelta ei ole niin helppo saada korvauksia.
– En ole onneksi lääkäriä juuri tarvinnut.
Autoa mökkimatkalle pakkaavaa Ilkka Kauppilaa tieto ei yllätä.
– Silloin kun tarvitaan, mennään sitten yksityiselle puolelle, jos ei julkiselle pääse. Esimerkiksi hammaslääkärissä käyn yksityisellä.
Hän kertoo käyttäneensä julkista terveydenhuoltoa vain vähän.
– Olen ollut vähän aikaa vasta eläkkeellä. Aikaisemmin työterveys on hoitanut kaiken.
Voiko asuinalueesta päätellä, millaisia tukia siellä maksetaan?
– Kun katselee näitä pihoja ja autoja, niin voihan sen ymmärtää, että ei täällä toimeentulotukea saada, Markku Rokkila sanoo.
– Onhan tämä keskimääräistä paremmin toimeentulevien ihmisten asuinalue, ihan kiistatta, Ilkka Kauppila arvioi.
Miten se näkyy?
– Täällä ei muun muassa ole hirveästi vuokra-asuntoja. Eikä kyllä kaljabaarejakaan, Kauppila naurahtaa.
Huono-osaisuuden kasautuminen huolestuttaa
Se, että asuinalueita on erilaisia, ei ole ongelma, sanoo konsulttiyhtiö MDI:n aluekehitystä seuraava asiantuntija Rasmus Aro.
Kuitenkin suuret erot siinä, mitä etuuksia eri postinumeroalueiden asukkaat saavat, kertovat eriarvoisuudesta.
Toimeentulotukea saava on hyvin pienituloinen tai hänellä on hyvin vähän varallisuutta, koska tukea saa vasta, kun mitään muita tuloja tai säästöjä ei ole, Aro sanoo.
– Toimeentulotuen korostuminen tietyillä alueilla erityisen voimakkaasti kertoo siitä, että meillä on Suomessa kaupunginosia, joissa huono-osaisuusriskissä olevan väestön osuus on erittäin suuri ja paikoin jopa kasvava.
Näillä alueilla voi olla näköalattomuutta, turvattomuutta, päihdeongelmia ja sairastavuutta. Kun haasteita kasautuu, voi olla että alueelle ei haluta muuttaa tai sieltä halutaan muuttaa pois, ja se itsessään voimistaa ongelmia, Aro selittää.
Jos esimerkiksi koulun oppilaista suuri osuus on pienituloisista, huono-osaisista tai muuten tukea tarvitsevista perheistä, niin tuen tarve on suurempaa, hän sanoo.
Huolestuttavaa on Aron mukaan myös se, että huono-osaisuus, pahoinvointi, matala koulutustaso, työttömyys ja toimeentulotuen saaminen pitkään ovat kaikki periytyviä ilmiöitä.
– Eli näillä alueilla kasvavat lapset ovat korostuneessa riskissä myös aikuisiällä ajautua vastaaviin tilanteisiin.
Ongelma ei ole uusi. Joidenkin vuokra-asuntovaltaisten kerrostalolähiöiden huono-osaisuus on pitkälti jo 1990-luvun laman tuotosta, Aro sanoo.
Se, että jollakin alueella korostuu huono-osaisuus, ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi huono paikka asua, hän muistuttaa. Kohtuuhintaista asumista tarvitaan.
– Jos asunnot ovat hyvässä kunnossa, ja kaupunki ja hyvinvointialue pitävät yllä palveluita, asukkaat ovat monesti tyytyväisiä.
Tukien leikkaus ei välttämättä tuo säästöjä
Hallitus on päättänyt useista erilaisista Kelan etuuksiin kohdistuvista leikkauksista, joista osa on jo tullut voimaan.
Esimerkiksi asumistuen leikkaukset ovat mittavia, mutta tukien pienentäminen ei suoraan pienennä etuusmenoja, sanoo Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.
– Leikkaukset tarkoittavat sitä, että Kelan sosiaaliturvamenot vähenevät, mutta voi olla, että jos työttömyys lisääntyy, niin toimeentulotukimenot voivat kasvaa.
Kaikkein pienituloisimpien kohdalla toimeentulotuki korvaa yleisen asumistuen ja työttömyystuen pienenemisen.
Näin toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvaa tänä vuonna Kelan mukaan noin 25 000 kotitaloudella eli noin neljänneksellä.
Yksityislääkärikäyntien kustannuksista maksettavia sairaanhoitokorvauksia hallitus puolestaan päätti nostaa. Yksityisiin lääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin liittyvät korvaukset kaksinkertaistuvat tänä vuonna 170 miljoonaan euroon, Kela laskee.
– Tämä päätös palautti sairaanhoitokorvauksen aiemmalle tasolle edellisen Marinin hallituksen leikkausten jälkeen, Mikkola sanoo.