Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään 4. kesäkuuta. Perinteisesti lippujuhlan päivänä tasavallan presidentti, joukko-osastot ja aluetoimistot ylentävät Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa ja reserviläisiä sekä myöntävät heille kunniamerkkejä. Kunniamerkkejä myönnetään myös ansioituneille kansalaisille.
Jääkäriprikaatin komentaja, eversti Kimmo Kinnusen mukaan Suomen Nato-jäsenyydellä ei ole vaikutusta ylennyksiin ja kunniamerkkeihin.
– Nato-jäsenyydellä ei ole vaikutusta puolustusvoimain lippujuhlan päivänä annettaviin kunniamerkkeihin, eikä ylennyksiin. Ainakaan vielä meillä ei ole käytössä kotimaassa Nato-mitaleja, kertoo Kimmo Kinnunen.
Naton kriisinhallintaoperaatioista ihmiset saavat kuitenkin mitaleita ja kantavat niitä puolustusvoimain lippujuhlapäivänä.
Maavoimat on mukana kahdessa Naton johtamassa operaatiossa
Tällä hetkellä Maavoimat osallistuu kahteen Nato-johtoiseen kriisinhallintaoperaatioon: Kosovossa vuonna 1999 alkaneeseen Nato-johtoiseen KFOR-operaation ja Irakissa vuonna 2019 alkaneeseen NMI-operaatioon.
Maavoimien esikunnasta kerrotaan, että kriisinhallintaoperaatiossa palveluksessa oleville henkilöille myönnetään operaation johdon toimesta ”muistomitali”.
Myöntöperusteet vaihtelevat operaatioittain. Mitalin saadakseen henkilöllä täytyy olla nuhteeton palvelus operaatiossa. Tavanomaisesti mitali myönnetään palvelusajan loppupuolella.
Varsinaisia ”kunniamerkkejä” myönnetään harvoin, mutta ovat mahdollisia samoin perustein kuin esimerkiksi myönnettäessä suomalaisia kunniamerkkejä kotimaassa ansioituneelle sotilaalle.
Nato-ansiomitalin (NATO Meritorious Service Medal, MSM) myöntää liittouman pääsihteeri ja se voidaan myöntää sotilas- tai siviilihenkilölle. Myöntämisperusteena voi tulla kyseeseen esimerkiksi rohkeiden tekojen suorittaminen vaikeissa tai vaarallisissa olosuhteissa, poikkeuksellinen johtajuus tai henkilökohtaisen esimerkin osoittaminen, kerrotaan maavoimien esikunnasta.