Suomen suurin hallintouudistus eli sote (sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus) on yhä vaan kuuma aihe. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ja malli kirvoittavat puolueiden välille kiivaita riitoja rahasta.
Eikä riidoille loppua näy, summaa terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen. Voimasuhteiden muutokset eduskunnassa ovat johtaneet politiikan täyskäännöksiin.
– Se tekee politiikan ja terveydenhuoltojärjestelmän muutoksista repivää. Nyt kumotaan edellisen hallituksen päätöksiä ja tehdään päinvastaisia uudistuksia.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus säästää hyvinvointialueiden sote-palveluista ja kumoaa edeltävän hallituksen lainsäädäntöä.
Esimerkiksi hoitotakuu heikkenee ja kehysriihen säästöissä päätettiin lopettaa sairaaloiden ympärivuorokautisia päivystyksiä, vähentää synnytyssairaaloita ja supistaa terveydenhuollon yksiköitä.
Leikkauksia on kohdistettu julkisen puolen terveyskeskusten potilaiden palveluihin. Yksityinen terveydenhoito on saanut lisärahoitusta 500 miljoonaa.
”Harvemmin noin suoraan oppositiosta syytetään valehtelusta”
Pääministeri Orpon antamat tiedot paisuneista terveydenhuollon kustannuksista, säästöistä, hoitotakuusta ja hoitojonoista räjäytti sote-keskustelun liekkeihin eduskunnan kyselytunnilla 16. toukokuuta.
Sosiaalidemokraatit vastasivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoilla pääministerin eduskunnalle esittämiin tietoihin hoitojonojen pituudesta.
THL:n tilastojen mukaan hoitojonoille on käynyt päinvastoin kuin pääministeri Orpo eduskunnalle väitti. Hoitoon ja etenkin lääkäriin pääsy nopeutui Suomessa syksyllä 2023, kun hoitotakuu lyheni kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon.
Pääministeri katsoi opposition kritiikin olleen niin kovaa, että tulkitsi tulleensa syytetyksi valehtelusta.
Orpo myönsi myöhemmin puhuneensa eduskunnalle hoitojonoista ”epätarkasti”.
Myös Yle kysyi pääministeri Orpolta kesäkuun alussa, haluaako pääministeri kommentoida sote-kustannuksista virinnyttä eduskuntakeskustelua. Näin pääministeri vastasi avustajansa lähettämässä viestissä kesäkuun alussa:
Pääministeri Orpo ei kommentoi tätä keskustelua nyt enempää. Hän on jo eduskunnan keskustelussa todennut puhuneensa hoitojonoista epätarkasti, virheellisesti. Hoitojonot ovat lyhentyneet, vaikka alueellisia eroja on.
pääministeri Orpon avustajan tekstiviesti Ylelle 4.6.2024
Asiantuntija: Typerät säästöt käyvät lopulta kalliiksi
Yle kysyi Turun yliopiston terveystaloustieteen professorilta Mika Kortelaiselta, miltä pääministeri Petteri Orpon hoitojono- ja hoitotakuupuheet kuulostavat.
Myös THL:n tutkimusprofessorina toimiva Kortelainen sanoo Orpon väitteiden hoitojonoista olleen huolimattomia ja väärin. Kortelainen kuitenkin pehmentää arviotaan huomauttamalla, että myös oppositio kommentoi turhan vahvasti.
– Jonot ovat lyhentyneet eli juuri toisin kuin pääministeri aluksi väitti. Ei voi kuitenkaan ihan niin sanoa, että lyhentyminen johtuisi pelkästään hoitotakuulainsäädännön muuttamisesta.
Professori moittii hyvinvointialueisiin kohdistuvia tiukkoja säästöpäätöksiä: kun ihmiset joutuvat jonottamaan pidempään terveyspalveluja, odotus kostautuu toisaalla.
– Jos säästöt tehdään huonolla ja typerällä tavalla, se voi nostaa kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Keskusta: Totuudenvastaiset sote-väitteet syytä korjata
Keskusta puolestaan ärhäköityi sekä kyselytunnin että pääministerin haastattelutunnin väitteistä, jossa sanottiin, että huono sote-malli on syypää kustannusten nousuun ja Suomen velkaantumiseen.
Suomeen rakennettiin sote-järjestelmä, joka on äärimmäisen kallis. Heidän rakentamansa sote-malli ei kerta kaikkiaan toimi. Se on kallis.
pääministeri Petteri Orpo 19.5.2024, Ylen Pääministerin haastattelutunti
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi sanoo, että Orpon väitteet ovat totuudenvastaisia.
– Hallitus ja pääministeri koettavat maalata sote-uudistuksen itsessään sysipaskaksi. Käytän tässä siis valtiovarainministerin termiä.
Lohi sohaisee näin perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran puheita. Purra nimitti sotea syksyllä ”sysipaskaksi uudistukseksi”, kun hän varoitti perussuomalaisten eduskuntaryhmää hyvinvointialueiden alijäämäpommista.
Rahoitusriidassa kiteytyy parinkymmenen vuoden mittainen vääntö sote-alueiden mallista, määrästä sekä julkisesta ja yksityissektorin terveydenhoidosta.
Pääministeri vihjaisi myös Ylen pääministerin haastattelutunnilla 19. toukokuuta, että koska sote-malli nielee hänen mukaansa rahaa hallitsemattomasti, olisi rahapulassa painivien hyvinvointialueiden yhdistäminen mahdollista.
Keskusta kimmastui myös tästä uhkasta, sillä puolue on ajanut vuosikymmenet maakuntamallista sote-uudistusta. Hanketta ei haudattu, vaikka uudistus kaatoi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen.
Maakunta-sote on ollut keskustalle niin tärkeä, että puolue olisi luultavasti jättänyt Sanna Marinin (sd.) hallituksen, ellei pelissä olisi ollut valtavan hallintouudistuksen saaminen vihdoin maaliin.
Markus Lohella on soten puolustukseksi kättä pidempää. Valtiovarainvaliokunta on laatinut puheenjohtajansa Lohen aloitteesta sote-kustannusten nopean nousun syistä selvityksen viime keväänä.
Luvut pohjaavat muun muassa valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton virkavastuulla laskettuihin asiantuntijalausuntoihin.
Lohi ei kiellä sote-alueiden kovaa kustannusnousua ja hyvinvointialueiden ahdinkoa, mutta sanoo, että kulut olisivat kivunneet huippuunsa, vaikka sote olisi jatkanut kuntapohjaisena.
Lohen mukaan Orpon puheet ovat poliittista retoriikkaa.
– Pyritään vaikuttamaan puoluepolitiikkaan ja mustaamaan uudistusta, joka on tehty edellisen hallituksen aikana.
Asiantuntija: Poliittisesti mahdoton maakuntavero voisi pelastaa
Professori Mika Kortelainen on yhtä mieltä Markus Lohen ja valtiovarainvaliokunnan selvityksen kanssa siitä, että sote-kustannukset olisivat nousseet, vaikkei järjestelmämuutosta olisi tehty lainkaan.
Tämä johtuu muun muassa kasvavasta vanhusväestön määrästä ja ostopalveluiden kovista hinnoista.
Kortelainen arvioi myös itse uudistuksen saattaneen nostaa kustannuksia. Sitä miten paljon, ei ole pystytty vielä tutkimaan.
Muutoin Kortelainen jatkaa valtiovarainvaliokunnan selvityksen linjoilla.
– Palkkaratkaisut ja -harmonisaatio sekä inflaatio ovat merkittäviä tekijöitä osana kustannusten nousua.
Kortelainen lyö soten rahoituspöytään vielä yhden kortin: parlamentaarisen komitean pari vuotta sitten tyrmäämän maakuntaveron.
– Hyvinvointialueiden rahoituksen malli voisi perustua osittain maakuntaveroon tai verotusoikeuteen. Se kannustaisi tehokkaampaan palvelutuotantoon. Mutta rinnalle tarvitaan myös valtionosuusjärjestelmä kaventamaan alueiden hyvinvointi- ja terveyseroja.
Kortelaisen mukaan uusi vero lienee poliittisesti mahdoton. Maakuntavero on yksiselitteisesti tyrmätty hallitusohjelmassa: ”Hallitus ei valmistele maakuntaveron käyttöönottoa.”
– Osa rahoituksesta voisi perustua jonkinlaiseen kannustinrahoitukseen, hyvinvointialueiden rahoitusmallia tutkinut professori ehdottaa.