Eurooppalaisia yhdistää yli rajojen ainakin yksi asia. Ihmiset eivät tunne kuin oman maansa poliitikkoja.
Moniin kielialueisiin ja poliittisiin kulttuureihin pirstaloituneessa Euroopassa yhteisen julkisen keskustelun puute on usein nähty yhdeksi EU:n yhdentymisen pullonkaulaksi.
Vaan eipä hätää. Yle listasi kymmenen eurovaaliehdokasta, joita seuraamalla pääset kartalle unionin politiikasta.
Saksan vihreiden Terry Reintken uusisi ilmastotavoitteet
Saksassa ympäristötietoisen vasemmiston ja talouskasvua painottavan oikeiston välinen nokittelu on monesti kärjistynyt ilmastoa koskevaksi kiistelyksi.
Vihreiden mepin ja eurovaaliehdokkaan Terry Reintken mukaan EU:n tulisi tavoitella ilmastoneutraaliutta jo vuoteen 2040 mennessä. Tähän pääseminen vaatisi muun muassa energiatehokkaampia asuntoja, enemmän sähköautoja ja vähemmän lihantuotantoa.
Reintken kanssa samaan parlamenttiryhmään kuuluvat muun muassa Suomen vihreät.
Fatih Mehmed Zingal, turkkilaisten nouseva ääni Saksassa
Saksassa uusi DAVA-puolue tavoittelee eurovaaleissa maassa asuvien turkkilaisten ääniä. Puolueen kärkiehdokas on Fatih Mehmed Zingal, 45-vuotias lakimies Frankfurtista.
Saksassa asuu noin kolme miljoonaa turkkilaista syntyperää olevaa ihmistä, joista noin puolet on äänioikeutettuja. Monet pitävät DAVA-puoluetta Turkin hallitsevan Oikeus ja kehitys -puolueen Saksan haarana.
Italian Gozi tekisi EU:lle uuden perussopimuksen
Italiassa EU:sta on tavattu puhua siirtolaisuuden ja talouden kautta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan myös unionin turvallisuuspolitiikka on noussut esiin.
Jatkokaudelle EU-parlamenttiin pyrkivän Sandro Gozin mukaan EU:n tulee kehittää puolustusteollisuutta. Gozi kannattaa EU:n laajentumista sekä ajaa unionin perussääntöjen muuttamista.
Hänen mielestään turvallisuutta koskevissa kysymyksissä ratkaisuja tulisi voida tehdä määräenemmistöllä yksimielisyyden sijaan. Gozi kuuluu Euroopan parlamentissa Uudistuva Eurooppa eli Renew-ryhmään. Siihen kuuluvat myös Suomen keskustan ja RKP:n mepit.
Mitä eurooppalaiset äänestäjät haluavat mepeiltä? – Katso video
Raphaël Glucksmann – ranskalaisen vasemmiston uusi toivo
Ranskalainen Raphaël Glucksmann perusti vuonna 2018 keskustavasemmistolaisen Place Publique -puolueen ja nousi seuraavana vuonna europarlamenttiin.
Glucksmann pokkasi keväällä Parliament Magazine -lehden ”Nouseva tähti” -palkinnon. Hän haluaisi uudistaa EU:n pääsemällä eroon yksimielisyysvaatimuksesta jäsenmaiden arkaluontoisina pitämissä kysymyksissä.
Glucksmann läpimenoa tulevissa vaaleissa pidetään lähes varmana, mutta tuleva ryhmä on kysymysmerkki.
Italialainen kenraali yrittää pysäyttää Salvinin alamäen
Italiassa maahanmuuttovastaisen La Lega -puolueen kannatusta on viime vuosina valunut niin ikään nationalistisen Italian veljet -puolueen laariin.
Euroareenalle Matteo Salvinin luotsaama La Lega onkin asettanut ehdokkaan, jonka toivotaan nostavan puolueen jälleen näkyväksi voimaksi niin Italiassa kuin Brysselissäkin.
Kenraali Roberto Vannacci on yksi Italian kokeneimmista sotilaista. Hän on johtanut maan joukkoja muun muassa Afganistanissa, Irakissa ja Balkanilla.
Kenraali nousi viime kesänä maineeseen julkaistuaan manifestin, jossa hän kritisoi feminismiä, monikulttuurisuutta ja seksuaalivähemmistöjä. Tiukkasanainen tilitys poiki Vannaccille potkut asevoimista.
Espanjan entinen tasa-arvoministeri pyrkii Brysseliin
Espanjassa vasemmistolaisen Podemos-puolueen kärkiehdokas eurovaaleihin on Irene Montero. Hän kampanjoi Podemosille tutuilla teemoilla kuten tasa-arvon edistämisellä ja työläisten oikeuksien parantamiselle.
Espanjan tasa-arvoministerinä 2020–2023 palvelleesta Monterosta tuli kasvot maan uudelle, suostumusta painottavalle seksuaalirikoslaille.
Ukrainassa käytävää sotaa Montero on ruotinut perinteisellä vasemmistolaisella retoriikalla.
– Sota on suuryritysten liiketoimintaa, Montero kommentoi Espanjan television vaaliväittelyssä.
Unkarissa Anna Donáth kilpailee opposition paalupaikasta
Momentum-liberaalipuoluetta edustava Anna Donáth on hyvä ilmapuntari Unkarin poliittiselle ilmastolle, sillä häntä pidetään yhtenä tärkeimmistä opposition edustajista.
Brysseliä vastaan venkuroivan Unkarin on määrä aloittaa heinäkuussa EU:n puheenjohtajamaana, ja maan merkitys unionin politiikassa kasvaa.
Donáthin läpimeno ei ole varmaa, sillä pääministeri Viktor Orbánia vastustavilla unkarilaisilla on eurovaaleissa runsaasti valinnanvaraa. Etenkin Fidesz-puolueesta eronneen Peter Magyarin kannatus on nousussa.
Itävallan Baier haluaa rauhanneuvotteluja Venäjän kanssa
EU:n 27 jäsenmaasta Naton ulkopuolella ovat ainoastaan Irlanti, Itävalta, Kypros ja Malta. Itävallan puolueettomuus heijastuu meppien kautta myös Brysselin.
Walter Baierin luotsaama Euroopan vasemmistopuolue ajaa Venäjän ja Ukrainan välisten rauhanneuvotteluiden käynnistämistä sekä vastustaa Naton laajenemista vastauksena Venäjän aggressioon.
Baier ei ole ehdolla mepiksi, mutta puolueensa ykkösehdokkaana hän voi kilpailla komission puheenjohtajan paikasta.
Huojuvan ryhmän mannekiini vastustaa Ukrainan EU-jäsenyyttä
Europarlamentissa laitaoikeiston edustajat jakautuvat kahteen ryhmään, ECR:ään ja ID:hen. Näistä radikaalimman Identiteetti ja demokratia -ryhmän epävirallinen keulakuva on tanskalainen meppi Anders Vistisen, joka pyrkii jatkokaudelle.
Epäselvää vain on, mitä ja kuinka suurta ryhmää hän edustaa vaalien jälkeen.
ID-ryhmä erotti toukokuussa Saksan äärioikeistolaisen AfD-puolueen, kun ranskalainen oikeistopuolue Kansallinen liittouma ilmoitti, ettei yhteistyö sen kanssa enää onnistu.
Vistisen on vaatinut EU:lta lisää toimia Ukrainan tukemiseksi, mutta vastustanut Ukrainan hyväksymistä unionin jäseneksi.
Romanialainen pappi kiihdyttää kulttuurisotaa
Oikeistokonservatiivien ECR-ryhmässä viime kaudella palvellut romanialainen meppi Cristian Terheș pyrkii jatkokaudelle ärhäkällä kampanjoinnilla.
Aktiivisista Facebook-lähetyksistään tunnetulle papille punainen vaate on etenkin moderni tasa-arvoliike.
– Jos ette pysty määrittelemään, mikä nainen on, miten kykenette suojelemaan naisia? Terhes läksytti viime istuntokaudella europarlamentin vasemmiston edustajia.
Romanialaisten yhtenäisyyden liitto -puoluetta edustavalle Terhesille povataan mahdollista jatkokautta europarlamentissa, mutta epäselvää on, ottaako ECR-ryhmä hänet enää avosylin vastaan.
