Anniina Sono Tikka, 34, tanssii näyttämöllä karjalainen perinnehuivi vyötäisillä. Hän on matkalla vapauteen breikin kahlitsevasta liikekielestä. Liike näyttää helpolta ja ilmavalta.
Tanssijasta tuli yksi Suomen kovimmista breikkareista yli 15 vuotta sitten pitkälti koulukiusaamisen seurauksena.
Sono Tikan sooloteos Kuin on pitkät pilven rannat on osa toipumisprosessia, sillä hän haluaa ottaa etäisyyttä breikin miehiseen ja kilpailukeskeiseen maailmaan. Siellä Sono Tikka on B-Girl AT, kovaksi keitetty mimmi. Roolihahmo, jolla hän halusi näyttää kiusaajilleen olevansa kaikkein paras.
Tutkimusmatkalla juurilleen tanssija on uinut esivanhempiensa nahkoihin. Hän on yrittänyt ymmärtää heitä ilomantsilaisen runonlaulajan Mateli Kuivalattaren (1771–1846) avulla. Sono Tikan suvulla on yhteyksiä häneen.
– Oma äitiys herätti mielenkiinnon esivanhempiini. Aloin pohtia omaa rooliani maailmankaikkeudessa. Miten olen osa sukupolvien helminauhaa.
Sono Tikka on seissyt viime aikoina mielikuvissaan erämaajärven rannalla. Mitä Kuivalattaren päässä mahtoi liikkua, kun hän seurasi katseellaan auringon leikkiä Koitereen laineilla? Millaista mielenmaisemaa hän kantoi mukanaan?
Kesken tanssiteosta Sono Tikka makaa liikkumattomana näyttämöllä perinnehuivin alla. Kohtaus on täysin ristiriidassa breikin räjähtävän liikekielen ja akrobaattisten temppujen kanssa.
”En uskaltanut sanoa, että minua sattuu”
Kiusaaminen alkoi ala- ja yläasteen taitteessa. Kyse oli henkisestä väkivallasta. Koulussa hänen ulkonäköään kommentoitiin, ja kiusaajat levittivät luokkakaveristaan tekaistuja juttuja jopa koulun ulkopuolelle.
Sono Tikka kävi Suomalaista Yhteiskoulua eli Sykkiä, joka on yksi Suomen eliittikouluista.
– Olin kiltti, enkä uskaltanut sanoa, että minua sattuu. Hyväksyin hiljaa sen, mitä tapahtui.
Tilanne oli kaikin tavoin outo, sillä kiusaajat olivat myös hänen kavereitaan, ja kiusaaminen äityi välillä tosi pahaksi. Asiasta on yhä vaikea puhua, ja kyyneleet ovat herkässä, kun Sono Tikka kertoo kouluajoistaan.
– Kiusaamisesta jäi pitkäksi aikaa olo, että koko kaupunki oli minua vastaan.
Sitten teini löysi breikin 14-vuotiaana.
– Päätin näyttää kaikille, miten kova olen, Sono Tikka sanoo nyt.
Koulukiusaamisesta kärsinyt Sono Tikka nousi muutamassa vuodessa suomalaisen breikin huipulle. Nälkä menestymiseen oli kova.
– Päätin, etten anna periksi missään. Paikkasin kiusaamisen aiheuttamaa ahdistusta breikillä.
Hiphop-kulttuurista ammentavasta, akrobaattisesta tanssityylistä tuli nuoren naisen henkireikä.
– Breikki oli jossain vaiheessa ainoa asia, joka sai minut voimaan hyvin. Tuntui, että happi loppuu, jos en pääse tanssimaan.
”Maailmanloppu” oli lähellä 18-vuotiaana, kun Sono Tikka loukkasi selkänsä ja joutui joksikin aikaa sivuun breikistä. Hän oli itselleen ankara. Päässä takoi ajatus siitä, mitä muut sanovat, jos hän epäonnistuu breikkarina.
– Näyttämisen halu syntyi jossain määrin myös kiusaamisesta johtuneiden kielteisten tunteiden ja kivun kautta. Rankaisin itseäni treenaamalla.
Breikissä täytyy olla kova ja pärjätä miehille. Breakdance johdattaa miesten maailmaan.
– Siitä lähtien, kun aloin breikata, ajattelin, että haluan tuonne jätkien seuraan.
Lajissa tehtiin historiaa, kun Sono Tikka voitti breakdancen avoimen sarjan Suomen mestaruuden vuonna 2014 miesten nenän edestä. He kisasivat samassa sarjassa.
– Se oli minulle tosi iso juttu. On ollut aina siistiä voittaa miehet.
Mentorikseen hän oli saanut Taija Hinkkasen, B-Girl Tayan, joka oli noussut yhdeksi maailman parhaista naisbreikkareista. Menestystä seurasivat kilpailumenestys ulkomailla, tuomarointi ja breikin työpajojen pitäminen. Breikistä tuli suomalaistanssijalle ammatti.
Sono Tikka kutsui kiusaajat kotiinsa
Koulukiusaamisesta kytemään jäänyt ahdistus kasvoi pikkuhiljaa niin suureksi, että breikissä itsevarmuutta hankkinut Sono Tikka päätti ottaa yhteyttä kiusaajiinsa. Hän oli 25-vuotias. Sono Tikka halusi tavata heidät.
– Voin niin huonosti. Tuli olo, että minun on pakko laittaa heille viestiä. Tuntui, etten pääse muuten elämässä eteenpäin.
Sono-Tikka kutsui kiusaajat kotiinsa. Kiusaajia oli kaksi.
– Kysyin heiltä, voimmeko puhua kokemuksestani? He ottivat pyynnön vastaan tosi hyvin. Puhuimme siitä, ja he ymmärsivät tekonsa. Se oli minulle todella tärkeä tapaaminen.
Siitä alkoi toipumisprosessi, joka jatkuu yhä. Sono Tikka kertoo itkeneensä koko seuraavan päivän tapaamisen jälkeen.
– Sain käsiteltyä ne asiat heidän kanssaan ja jätettyä kiusaamiskokemuksen jossain määrin taakse. Tajusin, että hekin ovat kasvaneet.
Sono Tikalle jäi tapaamisesta tunne, että kiusaaminen oli ollut ”sellaista lasten tyhmää ilkeyttä”, eivätkä kiusaajat enää ajatelleet hänestä samalla tavalla kuin koulussa. Kiusaamiseen oli liittynyt myös kateutta.
Roolimallina Nuorten olympialaisissa
Sono Tikasta on tullut yli 15 vuotta kestäneen breikkiuransa aikana lajin kansainvälinen esikuva. Se kävi virallisesti ilmi, kun tanssiurheilun kansainvälinen lajiliitto (WDSF) lähetti hänet roolimalliksi Nuorten olympialaisiin Buenos Airesiin vuonna 2018.
Sono Tikka tuomaroi kisoissa ja piti breikin työpajan. Sen suosio yllätti kaikki, myös suomalaistanssijan itse. Hän oli tullut tutuksi olympialaisiin saapuneille breikkaajille verkkoon ladatuista tanssivideoistaan.
– Olin itku silmässä, kun ihmiset tulivat kertomaan, miten olin inspiroinut heitä.
Moni tuskin tiesi, millaisen työn Sono Tikka oli tehnyt breikin rakenteissa kohentaakseen naisten asemaa. Hän ihmetteli uransa alussa ääneen, miksi kisoissa ei nähty koskaan naisia tuomareina? Suomessa häntä kohdeltiin naisena kunnioittavasti, mutta ulkomailla tilanne oli toinen.
– Olin miesten silmissä pelkkä hang-around-tyyppi. Ehkä breikkarin tyttöystävä, jota ei tarvinnut kätellä.
Tilanne ärsytti.
– Tuli sellainen olo, että naisen täytyy todistaa kaksin verroin itsensä tullakseen hyväksytyksi.
Sono Tikka oli yksi ensimmäisistä naisista, joka pääsi tuomaroimaan kilpailuja.
Runonlaulaja johdatti kotiin
Perinnehuivin kanssa tanssiva Sono Tikka kokee olevansa lähempänä vapautta kuin koskaan. Hän on jättänyt tarkoituksella kilpailemisen, ainakin toistaiseksi, sillä sen generoimat energiat imaisevat hänet herkästi takaisin B-Girl AT:n kovaan kuoreen. Se ei tunnu enää omalta.
Esivanhempien tutkiminen on auttanut häntä löytämään vapautta liikkeeseen ja omaan olemukseen. Se on osa toipumisprosessia.
– Haluan tanssiessa kokea olevani vapaa ja yhtä luonnon kanssa. Tunnen, että minun pitää mennä eteenpäin. Se on suurin syy, miksi lähdin maajoukkueestakin.
Sono Tikka sai lapsen neljä ja puoli vuotta sitten. Puoliso on kanadalainen breikkari Victor ”Vicious” Sono, joka opettaa Helsingissä breikkiä lapsille. Oma lapsi on herkistänyt SonoTikkaa tutkimaan itseä ja omaa paikkaa sukupolvien helminauhassa.
Hän on kuunnellut karjalaista runolaulua vanhoilta äänitteiltä.
– Ihan kuin isoäitini olisi laulanut minulle, kun olin lapsi.
Maailmalla breikin huipulle nousseelle Sono Tikalle tuli olo, että hän on vihdoin kotona.
Voit keskustella aiheesta 9.6. klo 23:een asti.
Lue edellinen Kulttuurivieras: Joalin Loukamaa eli monien unelmaa – ura kansainvälisen superbändin tanssijana jätti sitkeän alemmuuden tunteen