– Ihmiskunnassa mikään ei ole vääjäämätöntä, vaan kyse on valinnoista.
Näin vastaa taloustieteilijä Emmanuel Saez kysymykseen siitä, olemmeko vääjäämättä siirtymässä kohti yksityistämistä ja ”Amerikan-mallia”.
Saez työskentelee taloustieteen professorina maineikkaassa Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa ja on työssään keskittynyt tuloeroihin, verotukseen ja julkiseen talouteen.
Ranskalais-yhdysvaltalainen tutkija on tehnyt tiivistä yhteistyötä muun muassa tuloerojen tutkijana tunnetun taloustieteilijä Thomas Pikettyn kanssa.
Saez sai vuonna 2023 Wihurin kansainvälisen palkinnon ja vieraili Helsingissä taannoin.
Hyvinvointivaltion rapautumisesta on merkkejä
Saez pitää pohjoismaista hyvinvointivaltiota menestystarinana, jonka säilyminen ei ole enää itsestäänselvyys. Hän näkee merkkejä sen rapautumisesta.
– En näe, miksi tähän asti hyvin toiminutta järjestelmää pitäisi muuttaa.
Saez tarkastelee hyvinvointivaltiota terveydenhuollon, eläkejärjestelmän ja koulutuksen kautta.
Hänen mukaansa yhä useampi Euroopan maa turvautuu yhteiskunnan tarjoamien palveluiden, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen yksityistämiseen, kun julkinen talous horjuu ja säästöjä etsitään.
Varoittavana esimerkkinä hyvinvointivaltion rapautumisesta Saez mainitsee naapurimaamme Ruotsin.
– Ruotsi on kenties räikein esimerkki anteliaasta hyvinvointivaltiosta, joka on alkanut yksityistää koulutusta ja eläkejärjestelmää.
Saezin mielestä ongelma yksityistämisessä on siinä, että ihmiset eivät osaa itse valita sopivaa koulua lapsilleen tai sijoittaa rahojaan järkevästi. Valinnat kaatuvat yhä enemmän yksilöiden vastuulle.
– Ruotsi on siirtynyt malliin, jossa että eläkkeitä voi sijoittaa eläkerahastoihin. Tilanne on kuitenkin johtanut siihen, että moni pilaa huonoilla sijoitusvalinnoillaan mahdollisuutensa kunnon eläkkeeseen.
Koulutuksessa taas yksityiskoulut ovat nousseet Ruotsissa vaihtoehdoksi julkisen koululaitoksen rinnalle.
– Yksityiset koulut ovat taitavia markkinoimaan itseään houkuttelevina paikkoina lapsille, mutta se ei takaa sitä, että opetus olisi laadukasta. Vanhemmat eivät aina ymmärrä, mikä on heidän lapsilleen parasta.
Tutkija kannustaakin seuraamaan tarkasti Ruotsin kehitystä.
– Suomi ei ole vielä mennyt yhtä pitkälle yksityistämisessä. Ruotsi on varoittava esimerkki siitä, miten yksityistäminen ei ratkaisekaan kaikkia yhteiskunnan ongelmia.
Terveydenhuollon yksityistämisessä piilee monia riskejä
Saez näkee ongelmia myös siinä, että terveydenhuolto siirtyy julkiselta yksityiselle sektorille.
– Ihmiset eivät aina osaa valita sopivaa hoitoa. Silloin heille on myös helpompi tarjota palveluita, joita he eivät oikeasti tarvitse.
Saezin mielestä tarvitaan myös toimiva julkinen terveydenhuolto, joka ei toimi markkinatalouden mekanismein.
– Yksityinen malli ei säästä rahaa. Yhdysvallat käyttää rahaa yksityiseen terveydenhuoltoon enemmän kuin muut länsimaat, ja silti terveydenhuolto on siellä kallista, eivätkä kaikki saa hoitoa.
Esimerkkinä laadukkaasta mutta kalliista mallista hän mainitsee Sveitsin, jossa terveydenhuollon painopiste on siirtynyt vahvasti kohti työnantajan tarjoamaa yksityistä työterveyshuoltoa.
Myös Suomi on laajan työterveyshuollon maa. Suomen systeemiä onkin moitittu epätasa-arvoiseksi ja resursseja tuhlaavaksi, kun terveitä ja vauraita hoidetaan liikaa. Eniten sairastavat taas pääsevät hoitoon heikoimmin.
Nykyinen verojärjestelmä on rikki
Saezin mukaan taloudellinen eriarvoisuus länsimaissa on jatkanut kasvuaan eikä loppua ole näkyvissä.
Yksi syy tähän on se, että rikkaat maksavat osittain suhteessa vähemmän veroja.
– Nykyinen verojärjestelmä ei toimi, sillä kaikkein rikkaimmat saavat usein tulonsa omistamiensa yritysten kautta ja yritysverotus taas on paljon matalampi kuin yleinen tuloverotus.
Saez sanoo, että yhteisövero on laskenut rikkaissa maissa merkittävästi viime vuosikymmeninä. Kun 50 vuotta sitten yhteisövero oli keskimäärin noin 50 prosenttia, se on tällä hetkellä noin 20–25 prosentin luokassa.
– Jokainen maa pelkää, että liian korkea yhteisövero ajaa isot yritykset naapurimaahan, joka sitten nappaa verotulot itselleen.
Alla olevalla videolla Saez kertoo, miten verojärjestelmä on epäonnistunut.
Saezin mielestä äärioikeiston nousu eri puolilla maailmaa on seurausta tyytymättömyydestä ja eriarvoisuuden lisääntymisestä.
– Äärioikeisto syyttää maahanmuuttajia hyvinvointivaltion heikentämisestä, mutta todellisuudessa he eivät halua puuttua järjestelmään, jossa raha valuu rikkaille.
Miten pitkälle taloudellisen eriarvoisuuden kasvu voi jatkua?
Saezin mielestä edessä on vielä hetki, kun nykyinen malli vaatii muutoksen.
Hän katsoisi historiassa taaksepäin aikaan, kun eriarvoisuutta alettiin kitkeä 1930-luvun laman ja maailmansotien jälkeen.
– Tuolloin muutos vaati katastrofit tapahtuakseen. Tällä hetkellä on vaikea ennustaa, mihin olemme menossa. Mikään ihmiskunnassa ei kuitenkaan ole pysyvää. Tulee nousuja, ja tulee romahduksia.