Korkea tiedustelulähde Ylelle: Lähes kaikki Venäjän lähialueen maajoukot ovat nyt Ukrainassa

Venäjä pelottelee Nato-maita kolmannella maailmansodalla, mutta ainakaan Suomen lähellä se ei näytä varautuvan sotaan.

Venäjän maavoimien varuskunnat ja sotilastukikohdat Suomen rajan lähellä ovat yhä lähes tyhjiä, vaikka Venäjä on ilmoittanut vahvistavansa joukkoja.

– Keskimäärin 80 prosenttia kalustosta ja sotilaista on siirretty Ukrainan sotaan, sanoo korkea-arvoinen suomalainen sotilastiedustelulähde Ylelle.

Yle ei kerro lähteen henkilöllisyyttä tämän virka-aseman takia.

Tiedustelulähteen mukaan yhtä kova kato on käynyt Venäjän tukikohdissa myös muualla Venäjällä. Vain Moskovan alueella hyökkäyssota Ukrainaan ei ole verottanut miehistöä ja aseistusta yhtä paljon.

Tässä jutussa Venäjän lähialueen tukikohtien muutoksia arvioidaan sekä tiedustelutietojen että tuoreiden satelliittikuvien perusteella.

Ne osoittavat, että maavoimien osalta Venäjä on lähettänyt hyökkäyssotaansa suuren osan käyttökelpoisesta aseistuksestaan.

Yle löysi muutoksia näistä tukikohdista.

Varusmiesten koulutus tuo tilapäisen piikin sotilasmääriin

Hyökkäyssota Ukrainaan on verottanut eniten Venäjän maavoimien joukkoja. Ilmavoimilla, ilmapuolustusjoukoilla ja laivastolla on parempi miehitys.

– Olemme seuranneet lähinnä maavoimien prikaateja. Ilmatorjuntakalusto Pietarin ympärillä on yhä suhteellisen vahva, suomalainen tiedustelulähde sanoo.

Lähteen mukaan tukikohtien vahvuudessa on jonkin verran vaihtelua. Joissakin varuskunnissa sotilaita on jäljellä yli viidennes, toisissa alle. Lisäksi määrät vaihtelevat vuodenajasta toiseen.

– Välillä tulee uusia koulutuseriä eli henkilöstön määrä vaihtelee koulutustilanteen mukaan. Myös kalustoa tulee ja menee.

Jäljellä on enää varusmiesten kouluttajia, kun taas kaikki sopimussotilaat ovat joutuneet tositoimiin, lähde sanoo.

Suomen sotilastiedustelun kanssa samoilla linjoilla on Norja.

Maan tiedustelupalvelu on arvioinut, että maajoukkojen määrä on romahtanut 80 prosenttia. Vuosiraportissa kerrottu luku tosin koskee vain Venäjän pohjoisen alueen maavoimajoukkoja Kuolan niemimaalla.

Tiedustelupalvelu arvioi, että Ukrainan sodan päättymisen jälkeen Venäjältä vie 3–5 vuotta palauttaa asevoimiensa taistelukyky entiselleen.

Sen lisäksi Venäjän joukkojen vähentymistä Suomen eteläosan ja Baltian vastaisilla alueilla on arvioinut Foreign Policy -lehti sodan alkuvaiheessa. Silloin nimettömät lähteet arvioivat, että Venäjän maavoimien joukkoja alueella oli vähennetty 80 prosentilla.

Muutoksen rajuus ei paljastu satelliittikuvista

Joukkojen häipyminen Ukrainan sotarintamalle näkyy satelliittikuvissa vain osittain.

Yle on hankkinut kaikista Suomen kannalta merkittävistä lähialueen venäläistukikohdista ja varuskunnista tuoreet satelliittikuvat, jotka on otettu pääosin toukokuun aikana.

Suurin yksittäinen muutos löytyi Petroskoin kalustovarikolta, jonne pystytettiin toukokuussa uusi kalustohalli.

Ylellä oli käytössä myös paljon tarkempi uusi satelliittikuva, mutta Yle ei saanut lupaa sen julkaisuun.

Petroskoin hallissa korjataan kalustoa sotaan

Petroskoin kalustohalliin mahtuisi tiiviisti ajettuna esimerkiksi noin 50 panssariajoneuvoa.

– Halleja käytetään todennäköisesti käyttökelpoisen materiaalin kunnostamiseen. Varikon päätehtävänä on lähettää mahdollisimman paljon taistelukalustoa rintamalle, arvioi sotilasasiantuntija, majuri evp. Marko Eklund.

Venäjän asevoimia pitkään tutkinut Eklund on perehtynyt satelliittikuviin työssään Ylen taustatoimittajana.

Korjattavaa riittää, sillä suurta osaa Petroskoin kalustovarikon panssariajoneuvoista ja tykeistä on säilytetty sään armoilla jo vuosikymmeniä.

Satelliittikuvien perusteella Petroskoin varikolla on yksi uusi alue, joka on tyhjentynyt kuluneen talven aikana.

Vanhempien kuvien perusteella siellä on säilytetty ainakin MT-LB-kuljetuspanssarivaunuja.

Eklundin mukaan niitä käytetään esimerkiksi tykkien vetäjinä ja jalkaväen taisteluajoneuvoina.

Katso alla olevasta kuvasarjasta, miten varastoalue tyhjeni.

Tiedustelulähde kertoo Ylelle, että kaikki ensilinjan kalusto on jo viety sotaan. Myös vanhaa kalustoa on otettu käyttöön kunnostamalla.

– Meidän mittapuumme mukaan se on aika huonoa kalustoa, mutta venäläisen mittapuun mukaan se voi silti olla OK, tiedustelulähde sanoo Ylelle.

Vaikka osa kalustosta olisi ruosteessa, ei sekään haittaa, sillä kyse ei ole herkästä huipputekniikasta.

Petroskoin pohjoispuolelta on hävinnyt paljon kalustoa

Petroskoin pohjoispuolella Suojussa sijaitsee toinen erillinen alue, jota ei ole Suomessa esitelty julkisuudessa.

Alueella oli vielä ennen hyökkäyssotaa taivasalla pari sataa panssaroitua ajoneuvoa sekä tykistöä, pioneerikalustoa ja kuorma-autoja. Alueella on myös kuusi suurta hallia, joihin mahtuu vähintään sama määrä kalustoa.

Kuten tästä kuvaparista näet, suurin osa tukikohdan ulkona olleesta kalustosta on hävinnyt Ukrainaan Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

Eklundin mukaan kyseessä on tukikohta, jossa Venäjä säilytti nopeasti perustettaville reservin joukoille kuuluvaa kalustoa.

Sotaponnistelut näkyvät myös Venäjän muissa lähialueen varuskunnissa.

Karjalankannaksella Kaukjärvellä eli venäläisittäin Kamenkassa satelliittikuvista erottuu suuri varuskunta- ja harjoitusalue, jota käyttää 138. Moottoroitu jalkaväkiprikaati. Se on Venäjän asevoimien vahvin joukko Suomen suunnalla.

Kamenkassa 30. huhtikuuta otettu satelliittikuva näyttää, miten varuskunnan harjoitusalueelle on pystytetty yli sata telttaa.

Eklundin mukaan kesäkaudella joukot siirtyvät usein leirimajoitukseen harjoitusalueille.

– Tämä leiri on kuitenkin niin suuri ja sijaitsee lähellä kasarmeja, että kyse saattaa olla jonkin sotaan rekrytoidun joukon koulutus- ja majoitusjärjestelyistä, Eklund arvioi.

Sotaan liittyvää liikehdintää näkyy myös Pihkovan lentokentällä, jossa säilytetään maahanlaskujoukkojen suuria kuljetuskoneita.

Viime elokuun alussa koneita näkyi 24, mutta toukokuun alussa otetussa kuvassa enää vain kolme.

Eklundin mukaan koneiden vähäinen määrä kertoo siitä, että sota-aikana raskailla kuljetuskoneilla on paljon lentotehtäviä ympäri maata. Asevoimien omien kuljetusten lisäksi niitä voidaan käyttää esimerkiksi aseteollisuuden komponenttien kuljettamiseen.

Ukraina on aiemmin iskenyt Pihkovan kentälle, joten on mahdollista, että kalustoa on myös hajautettu turvallisemmille alueille.

Jäljellä olevat Iljushin IL-76 -kuljetuskoneet näkyvät rullausteillä. Yksikään niistä ole maavallein suojatuissa seisontapaikoissa.

Eklundin mukaan on vaikea arvioida, kuinka nopeasti Venäjä pystyy varustamaan uudelleen tyhjentyneitä maavoimien tukikohtia Suomen lähellä.

– Siihen vaikuttaa sodan kesto ja lopputulos eli se kuinka suuren osan Venäjä lopulta menettää modernista kalustostaan ja vanhoista varastoistaan, Eklund sanoo.

Eklundin mukaan merkitystä on silläkin, miten länsimaiden pakotteet vaikuttavat Venäjän aseteollisuuteen: kykeneekö se jossain vaiheessa valmistamaan uutta taistelukalustoa vai keskittyykö se vanhan kunnostamiseen, kuten nyt tapahtuu.

Venäjä ei voi tulevaisuudessa keskittyä vain Suomen-vastaisten alueiden kohentamiseen, Eklund huomauttaa. Venäjällä on paljon rajaa myös muiden vihamielisinä pitämiensä valtioiden kanssa. Venäjä laskee automaattisesti vihamielisiksi Nato-maat, vaikka on itse tehnyt suurhyökkäyksen.

Modernin armeijan rakentamiseen menee varmasti vuosia, Eklund sanoo. Sen sijaan vanhasta sotakalustosta koostuvat joukot Venäjä voi saada valmiuteen nopeamminkin.

– Jos vaatimuksena on vain se, että kalusto joten kuten liikkuu ja pakoputkesta tulee savua, voidaan sodan synnyttämiä aukkoja täyttää nopeammin käyttämällä vanhoja varastoja, Eklund sanoo.