12 vuotta sitten Ukraina oli vastikään kokenut karvaan pettymyksen omien faniensa edessä.
Wayne Rooney teki ainoan maalin Englannin ja Ukrainan ottelussa, joka päätti EM-kisojen D-lohkon. Ukraina jäi lohkossa kolmanneksi pisteen erolla Ranskaan, joka meni jatkoon.
Turnausta pelattiin Ukrainassa, ja Englanti-ottelu Donbass Arenalla. Kymmenen vuotta myöhemmin stadionin lasit särkyivät Venäjän hyökkäyssodan runtelemana. Itäisen Ukrainan Donetsk puolestaan on ollut sodan pitkäaikaisimpia näyttämöjä.
Tästä huolimatta Ukrainan maajoukkue on mukana neljänsissä peräkkäisissä EM-kisoissa. Kaksi ensimmäistä päättyivät lohkovaiheeseen, mutta viimeksi Ukraina eteni jo kahdeksan parhaan joukkoon.
Tällä kertaa pelkkä pääsylippu oli minuuteista kiinni. Ukraina hävisi karsinnoissa vain kaksi ottelua kahdeksasta ja otti tasapelin jopa Englantia vastaan. Se oli lähellä suoraa kisapaikkaa, mutta tasapisteisiin päätynyt Italia kiilasi edelle keskinäisten otteluiden tulosten kautta.
Pelit jatkuivat jatkokarsintaan, jossa tappio tiesi kisahaaveiden murenemista.
Tilanne oli tuttu jo edelliseltä vuodelta. Vuoden 2022 MM-kisojen karsinnoissa Ukraina pelasi Suomen lohkossa ja sijoittui pisteen Huuhkajien edelle toiseksi. Ranska nappasi suoran kisapaikan, mutta Ukraina sai vielä mahdollisuuden jatkokarsinnan kautta.
Kun Skotlanti kaatui ensimmäisessä osassa, MM-kisat olivat yhden voiton päässä. Ukraina matkusti Walesin vieraaksi Cardiffiin, missä latausta lisäsi entisestään etulinjasta joukkueelle lähetetty lahja.
– Joukkue lähetti sotilaille kirjeitä ja sai sodasta lipun, jonka he lupasivat ripustaa pukukopin seinälle, silloinen päävalmentaja Oleksandr Petrakov sanoi lehdistötilaisuudessa.
Wales teki kaatosateessa pelatun ottelun ainoan maalin, kun Gareth Balen vapaapotku pomppasi ukrainalaispelaajan kautta maaliin.
Puolen vuoden pelitauko
Venäjän hyökkäys on kestänyt jo yli kahden vuoden ajan, mutta lähes koko saman pätkän Ukrainassa on myös pelattu jalkapalloa.
Päivää alle puoli vuotta hyökkäyksen alkamisen jälkeen Shahtar Donetsk kohtasi Metalist 1925:n Kiovassa uuden pääsarjakauden virallisessa avauksessa, jonka yleisö näki vain television välityksellä.
Edellinen kausi oli ollut puolivälissä sodan alkaessa, eikä jatkunut talvitauon jälkeen. Nyt kuitenkin haluttiin pelata.
Katsomot pidettiin tyhjinä. Turvallisuussyistä myös otteluiden alkamisajat ja pelipaikat salattiin selvästi pidempään. Jokainen stadion oli korkeintaan 500 metrin päässä pommisuojasta, sillä ilmahälytykset keskeyttivät pelejä. Välillä oli pakko pelata vain päiväsaikaan sähkökatkojen tai ohjusiskujen takia.
Marraskuussa yhdessä ottelussa tarkistettiin mahdollista maalia videolta pommihälytyksen soidessa. Ottelu keskeytyi tunniksi. Kyse oli toisesta keskeytyksestä samassa ottelussa, jonka pelaaminen kesti lopulta kaikkiaan vajaat viisi tuntia.
– Outoa. Olemme jalkapalloilijoita, joten ajattelemme vain jalkapalloa, emmekä hyökkäystä. Olimme tappiolla pelissä, joten puhuimme (pommisuojassa) vain siitä, miten tulos voitaisiin muuttaa. Ajattelimme, että meidän pitää voittaa ottelu, joten kukaan ei miettinyt vaaraa, maajoukkuepelaaja Taras Stepanenko muisteli erästä puolentoista tunnin pommisuojareissua ESPN:n haastattelussa.
Fifa muutti sääntöjään, jotta Ukrainassa pelanneet ulkomaalaispelaajat pystyisivät katkaisemaan sopimuksensa ja poistumaan maasta. Päätös johti kotimaisin voimin pelattuun sarjaan, mutta myös koetteli seurojen taloutta pelaajien lähtiessä ilman siirtokorvausta.
Moni joukkue pelasi pysyvästi vieraskentällä, koska oikeat kotipaikat ovat niin lähellä sodan etulinjaa.
Osa ei kyennyt jatkamaan, koska sodan tuho oli tehnyt toiminnan mahdottomaksi.
Ukrainan ykkösseura Shahtar ei ole pelannut kotistadionillaan kymmeneen vuoteen, sillä sotatoimet Donbassin alueella alkoivat jo vuonna 2014.
Se muutti tuhannen kilometrin päähän Lviviin.
Donetskiin 400 miljoonalla dollarilla rakennettu stadion seisoo edelleen autiona.
– Stadion on tilanteen huomioiden hyvässä kunnossa. Siinä on kuitenkin maanalainen pysäköintialue, joten uskomme sen välttyneen suuremmilta vahingoilta, koska venäläiset säilövät siellä aseitaan, seurasta kerrottiin ESPN:lle vuoden 2022 marraskuussa.
Pitkä matka kotipeleihin
Shahtar on edelleen hallinnut sarjaa ja voittanut kaksi viimeisintä mestaruutta. Kriisin keskellä Ukrainassa on kuitenkin pelattu tasaväkistä jalkapalloa, sillä mestaruus ratkaistiin kahdella pisteellä.
Päättyneen kauden suuri yllättäjä oli FC Kryvbas, vuonna 2017 perustettu seura, jonka pelaajista tuli ammattilaisia vasta vuonna 2018. Presidentti Volodymyr Zelenskyin lempijoukkue sijoittui kolmanneksi, Shahtarin ja Dynamo Kiovan jättien takana, ja pelaa ensi kaudella Eurooppa-liigan karsinnoissa.
Kryvbasin menestyksen arkkitehti on päävalmentaja Juri Vernydub. Moldovalainen Sheriff voitti hänen alaisuudessaan Real Madridin vuonna 2021.
Kun sota alkoi, Vernydub jätti tehtävänsä, palasi Ukrainaan ja lähti rintamalle. Samana kesänä hänet nimettiin Kryvbasin päävalmentajaksi, kun suunnitelma symbolisesti tärkeästä jalkapallokaudesta selkeni.
– Jokainen tietää tilanteen, joten kaikki ulkomaalaispelaajat eivät halua tulla tänne pelaamaan. Edes jotkut ukrainalaiset eivät halua liittyä joukkueeseemme, koska kotipaikkamme ei ole kaukana sodan etulinjasta, joten jotkut ovat peloissaan. Se on inhimillistä, Vernydub sanoi New Voice -lehdelle pelaajahankintojen haasteista tammikuussa.
Europelejä ei ole mahdollista pelata Ukrainassa, joten tällä kaudella Shahtar Donetsk pelasi Mestareiden liigan lohkovaiheessa kotiottelunsa Barcelonaa, Portoa ja Antwerpia vastaan Saksassa. Kuusi Shahtarin pelaajaa on mukana myös Ukrainan kisajoukkueessa.
Ukrainan ilmatila on suljettu siviililiikenteeltä, joten Shahtarin matka ”kotiotteluun” kesti noin 11 tuntia. Ensin kolme tuntia Puolan rajalle, missä rajan ylittäminen kaikkine tarkastuksineen vei toiset kolme tuntia.
Rzeszowin lentokentällä odoteltiin seuraavaksi pari tuntia ennen puolentoista tunnin lentoa Saksan puolelle Lyypekkiin. Lopuksi piti vielä ajaa noin tunti perille Hampuriin. Sitten pelipäivä ja seuraavana päivänä taas takaisin.
Eurooppa-liigan karsinnoissa Dnipro-1 pelasi Tšekissä ja Zorja Luhansk Puolassa. Dynamo Kiova karsi Konferenssiliigaan Romaniassa. Tarina oli kaikkien kohdalla samanlainen.
Maasta saatiin ylipäätään poistua vain presidentin poikkeusluvalla, kiitos rintamalla puhelinruuduista seurattavien otteluiden merkityksen. Urheilu on arvokas vallan, propagandan, yhteenkuuluvuuden ja diplomatian väline, jota Ukraina ei ole unohtanut sotatilan vallitessa.
Etulinjassa itsekin ollut nyrkkeilijä Oleksandr Usyk aiheutti toukokuussa Tyson Furylle uran ensimmäisen tappion ja nousi kiistattomaksi raskaansarjan maailmanmestariksi. Lontoon olympialaisten kultamitalisti oli jo valmiiksi kansallissankarin asemassa.
– Ukrainalaiset lyövät lujaa! Ja lopulta kaikki vastustajamme kaatuvat, Ukrainan presidentti Zelenskyi julisti sosiaalisessa mediassa.
Varmaa on, että jalkapallomaajoukkueen edesottamukset ovat nyt yhtä tiiviissä seurannassa. Vielä toistaiseksi tulos on jäänyt piippuun, sillä Ukraina kärsi avausottelussaan reippaan tappion Romanialle.
Kisoihin täyden draaman kautta
Cardiffissa koettu karu kohtalo näytti toistuvan myös näiden kisojen jatkokarsinnassa. Ukraina joutui selkä seinää vasten, mutta näytti luonnettaan – kahdesti.
Ensin kaatui Bosnia ja Hertsegovina ja sitten vastassa oli Islanti, joka kohdattiin Puolassa. Ukraina joutui tappiolle, mutta tasoitti tauon jälkeen. Vain kuusi minuuttia ennen täyttä aikaa Myh'ailo Mudryk laukoi voittomaalin, joka siivitti Ukrainan lopputurnaukseen.
– Tämä on todella tärkeä voitto meille kaikille, niin maallemme kuin pelaajille. Olen todella tyytyväinen, koska nämä kaksi ottelua olivat todella jännittäviä ja vaikeita. Sanoimme jo ennen pelejä, että kaikki voitot ovat kannattajillemme, maallemme, kansallemme ja sotilaillemme, päävalmentaja Serhi Rebrov sanoi lehdistötilaisuudessa.
Puola on ottanut vastaan noin 1,5 miljoonaa ukrainalaista pakolaista, ja tuki näkyi sekä kuului Wroclawin stadionin katsomossa. ”Puolueettomalla” areenalla pelattu ottelu päättyi kansanjuhlaan, joka saa nyt jatkoa Saksassa.
Turnauspaikka olisi ollut lähtökohtaisestikin kova saavutus, jota reilun kahden vuoden koettelemukset vain mutkistivat entisestään. Valtaosa maajoukkueen pelaajista pelaa edelleen kotimaassaan.
Puolustaja Oleksandr Tymtšyk ja maalivahti Dmytro Riznyk menettivät veljensä taisteluissa. Laitapuolustaja Oleksandr Karavajev on pelännyt julkisuudessa Hersonissa olevien vanhempiensa puolesta.
Myös karsintasankari Mudryk oli Shahtarin mukana ensimmäisellä sota-aikana pelatulla kaudella. Viime vuonna hän siirtyi Englannin Valioliigaan ja Chelsea maksoi ukrainalaisseuralle 70 miljoonan euron korvauksen. Shahtar lahjoitti lähes neljäsosan siirtosummasta sodan uhreille.
Valioliigassa pelasivat myös Arsenalin Oleksandr Zintšenko, Bournemouthin Illja Zabarnyi ja Evertonin Vitali Mykolenko. Konkarihyökkääjä Roman Jaremtšuk oli yksi pelaajista Espanjan pääsarjassa, missä Andri Lunin nousi Real Madridin ykkösmaalivahdiksi. Ruslan Malinovskyi oli italialaisessa Genoassa, nuori veskari Anatoli Trubin portugalilaisessa Benficassa.
Tähtitason pelaajat ovat kertoneet omista pohdinnoistaan tienatessaan miljoonia kaukana kotoa.
– Ehkä minun pitäisi olla pitelemässä asetta. Tiesin kuitenkin, että olisin hyödyllisempi Ukrainalle yrittämällä auttaa mahdollisimman paljon lähettämällä tavaroita ja rahaa, ja kertomalla yleisölleni Instagramissa tai muualla siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu, yli miljoona euroa Ukrainaan lahjoittanut Zintšenko on sanonut.
Yhdessä maajoukkuelegenda Andri Ševtšenkon kanssa Zintšenko järjesti myös hyväntekeväisyysottelun Lontoossa.
Maajoukkuekapteeni Andri Jarmolenko taas lahjoitti noin 100 000 euroa ambulanssien hankintaan. Yhtenä Ukrainan tunnetuimmista urheilijoista hän oli hyödyntänyt kontaktejaan, joiden avulla Ukrainan armeija evakuoi joukkuetoveri Jaremtšukin appivanhemmat pois hyökkäyksen alle joutuneesta Jarmolenkon synnyinkaupungista.
Stepanenko taas on sanonut halunneensa lähteä rintamalle, mutta läheisten suostutelleen hänet kantamaan Ukrainan värejä mieluummin kentällä.
Sodan pitkittyminen on arkipäiväistänyt sitä koskevaa uutisointia, mutta ukrainalaiset ovat toivoneet EM-turnauksen nostavan maan ainakin parin viikon ajaksi takaisin etualalle.
Yksi saksalainen stadion täyttyi Ukrainan lipuista jo marraskuussa, kun Ukraina ja Italia pelasivat karsintalohkon päätöspelin Leverkusenissa. Kisoja isännöivä Saksa on ottanut helmikuun tietojen mukaan vastaan yli miljoona pakolaista Ukrainasta, joten joukkue saanee poikkeuksellisen tuen historiansa merkittävimpään arvokisaesiintymiseen.