Kemiläinen 19-vuotias Paavo Heiskanen saa elantonsa e-pelaamisesta. Hänen lajinsa on taktinen ammuntapeli Counter-Strike.
Ammattilaiseksi ja huipulle pääseminen on vaatinut omistautumista ja valtavan määrän harjoittelua.
– Sillä, että jaksaa tehdä hommia, pääsee jo pitkälle. Turhautua ei saa, Heiskanen sanoo.
Tavallisena treenipäivänä Heiskanen harjoittelee 8–10 tuntia. Tämä sisältää muun muassa taktiikkojen hiomista ja oman tekemisen analysointia.
Vuonna 2000 julkaistu CS tuli markkinoille jo ennen Heiskasen syntymää. Hän kokeili peliä isänsä innoittamana yhdeksänvuotiaana.
Perheessä oli ruutuajat, joten peliaikaa kertyi vähäisesti.
– 15-vuotiaasta olen pelannut peliä joka päivä. Äiti ei ensin tykännyt pelaamisestani, Heiskanen muistelee.
Heiskanen on joukkueensa Encen ainoa suomalaispelaaja. Muut jäsenet tulevat Puolasta, Ukrainasta ja Tanskasta.
Huippupelaajalta vaaditaan ihmissuhdetaitoja
Heiskanen on kuulunut aiemmin Encen akatemiajoukkueeseen, joka kasvattaa nuoria, lupaavia pelaajia tavoitteenaan koulia heistä huippupelaajia.
– Suomessa pelialalla on pienet piirit, ja Counter-Strikestä pelistatistiikka on kaikkien saatavilla. Paavo oli kova juniori ja hänestä on puhuttu monessa paikassa, kertoo Encen akatemiavastaava Eemeli Ikonen.
Ikosen mukaan menestyvän e-urheilijan ominaisuuksia ovat muun muassa päätöksentekokyky, peliäly ja reaktiokyky. Näitä on myös Heiskasella.
Se, että on superyksilö, ei riitä. Joukkuepelaajalla pitää olla myös hyvät ihmissuhde- ja kommunikointitaidot.
– Heiskanen on ikäisekseen kypsän oloinen kaveri, joka osaa kommunikoida, Ikonen pohtii.
Tällä hetkellä maailmanlistoilla sijalla 24 oleva e-urheiluorganisaatio Ence vaihtoi keväällä kaksi pelaajaa. Paavo Heiskasen lisäksi joukkueeseen liittyi Viktor ”Sdy” Orudzhev.
Osa pelaajista yltää huippuansioihin
Tarkkuuskivääriampujana pelaava Heiskanen oli ensimmäisessä turnauksessaan Abu Dhabissa joukkueen tehokkain pelaaja. Heiskasen mukaan näin pitää ollakin.
– Tarkkuuskivääripelaaja, samoin kuin tavallinen kivääripelaaja, pelaavat aktiivisissa paikoissa, joten meillä pitäisikin olla kärkitehot joukkueessa.
Counter Strike -turnauksia järjestetään useita vuodessa. CS:n palkintopotit vaihtelevat kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin.
CS:ssä peliorganisaatiot maksavat pelaajille palkan. Suomen elektronisen liiton toiminnanjohtajan Miika Pulkkisen arvion mukaan peruspelaajan palkka on 2000–3000 euroa kuukaudessa. Menestyneemmät joukkueet tienaavat toki enemmän ja tähtipelaajille maksetaan bonuksia.
– Moni hankkii lisätienestejä esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, Pulkkinen kertoo.
Suomalaiset ammattilaiset ovat harvassa
Suomessa on paljon taitavia Counter-Strike -pelaajia, mutta harva etenee ammattilaistasolle.
– Ammattimaiseksi kilpapelaajaksi on vaikeampi päästä kuin vaikkapa jääkiekossa, arvioi Pulkkinen.
Kansainvälisellä huipulla on 17-vuotias suomalainen Jimi ”Jimmpphat” Salo, jonka joukkue, saksalainen Mouz on tällä hetkellä maailman CS-rankinglistan kolmonen.
Viidentenä listalla olevassa ukrainalaisessa Natus Vincere -joukkueessa pelaava Aleksi ”Aleksib” Virolainen on kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen CS:n major-mestari. Majorit ovat kaksi kertaa vuodessa järjestettäviä maailmanmestaruuskilpailuja, joissa on suuret rahapalkinnot.
Suomalainen ja täysin suomalaisista pelaajista koostuva Havu on tällä hetkellä maailman ranking-listalla 94.
Lähempänä shakkia kuin sotapeliä
Suomen elektronisen liiton toiminnanjohtaja Miika Pulkkisen mukaan CS ei ole sotapeli, vaikka pelin tavoitteena on saada ihmisiä hengiltä.
– CS on strategiapeli ja lähempänä shakkia kuin sotapeliä. Pelin ajatus ei muuttuisi, vaikka siinä ammuttaisiin vesipyssyllä. E-urheilussa tavoitteena on vastustajan voittaminen ja väline, millä se tehdään, on irrelevantti.
Pulkkisen mukaan suurin osa kilpapeleistä on yli kymmenen vuotta vanhoja. Pelissä täytyy olla elementtejä, jotka tukevat kilpailullisuutta.
Pelin pitää olla tarpeeksi vaikea, jotta pelaajien taitoja ja strategioita hiomalla kilpailussa tulee eroja. Se ei saa kuitenkaan olla liian vaikea, jotta uusia pelaajia tulee pelin pariin.
– Pelin valmistajalta vaaditaan isoja rahallisia panostuksia. Pelin täytyy olla myös sellainen, että katsojan on helppo sitä seurata, Pulkkinen sanoo.