Petra Laiti, Elle Rávdná Näkkäläjärvi ja Sara-Elvira Kuhmunen ovat kasvaneet Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Silti heillä on paljon yhteistä - heistä on tullut eturivin saamelaisaktivisteja, jotka taistelevat saamelaisten tulevaisuuden puolesta.
Kun on puhe saamelaisaktivismista Suomessa, monille juolahtaa mieleen 28-vuotias Petra Laiti. Hän on nostanut saamelaisia koskettavia aiheita kahvipöytäkeskusteluihin lukuisia kertoja.
Laiti on itse kasvanut kaupunkiympäristössä. Hän herätti koulutovereissaan huomiota, kun puhui perheensä kanssa pohjoissaamea ja oli aina luokkansa ainoa saamelainen. Laiti muistaa jo lapsena vastanneensa moniin saamelaisuutta koskeviin kysymyksiin ikätovereilleen.
Kertoessaan saamelaisuudesta ja vastatessaan stereotyyppisiin kysymyksiin, hänestä tuli aktivisti ikään kuin vahingossa.
– Uskoin lapsena, että vanhempana ei enää näitä kysymyksiä tulisi, kun aikuiset tietäisivät näistä asioista. Lukiossa minulle lopulta valkeni, että vaikka vanhenen, niin ihmiset ympärilläni kyselevät edelleen samoja kysymyksiä.
Kouluaikojen kokemukset valoivat pohjan sille, että Petra Laitissa syttyi palo levittää tietoa saamelaisuudesta laajemmalla yleisölle.
– Aloin käyttää sanaa saamelaisaktivisti vasta, kun muut jo kutsuivat minua siksi. Minulle asia on toisin päin. En ole aktiivinen ja kiinnostunut, koska olen aktivisti. Olen ihmisenä sellainen, ja siksi minua sanotaan aktivistiksi.
Petra Laiti onkin nostanut monia epäkohtia valtakunnallisiksi keskustelunaiheiksi.
Vuonna 2018 Yle hyllytti Laitin aloitteesta lastenohjelman, jossa esitettiin Amerikan alkuperäiskansoja stereotyyppisesti.
”Kun Petra Laiti suuttuu, koko Suomi menee polvilleen”
Laitin mielipiteet ovat kiinnostaneet vuosien ajan medioita.
Artikkelit eivät Laitin mukaan ole aina kuitenkaan vastanneet totuutta. Julkisella näkyvyydellä on ollut varjopuolensa, jonka vuoksi Laiti on joutunut julkisen nimittelyn ja vihapuheen kohteeksi netin keskustelufoorumeilla ja sosiaalisessa mediassa.
– On olemassa narratiivi, että olen tosi herkkä, suutun ja loukkaannun helposti. Stereotypia saamelaisista koskettaa minun koko julkista olemusta. Ymmärrän mistä se tulee, mutta koen ajoittain, etten voi sanoa mitään kriittistä ilman, että joku liittää siihen tunteita, joita ei oikeasti ole.
”Kun Petra Laiti suuttuu, koko Suomi menee polvilleen” – näin kuului Iltalehden toimittajan kirjoittama kolumni. Tällaisista otsikoista aiheutuvat kohut ovat Laitin mukaan saaneet aikaan sen, ettei hän enää halua kertoa tunteistaan julkisesti.
– Jos olisinkin oikeasti loukkaantunut tai suuttunut, niin minusta tuntuu, etten voisi sanoa sitä ääneen, jotta en vahingossakaan vahvista stereotypiaa saamelaisista.
Viimeisen vuoden aikana Petra Laiti on ollut näkyvästi mukana Norjassa järjestetyissä mielenosoituksissa, jotka ovat koskeneet Fovseniin, Norjan eteläsaamelaisten alueelle laittomasti rakennettuja tuulivoimaloita.
Elle Rávdná Näkkäläjärvi: ”Olisin voinut keskittyä vain käsitöihin tai poronhoitoon”
Elle Rávdná Näkkäläjärvi on tullut useiden muiden aktivistien tapaan tunnetuksi Fovsen-mielenosoituksista.
Elle Rávdná Näkkäläjärvi on tullut useiden muiden aktivistien tapaan tunnetuksi Fovsen-mielenosoituksista.
Keväällä Näkkäläjärvi istui YK:n pääkonttorilla New Yorkissa, kun hän sai puhelimeensa tiedon, että häntä voi odottaa rangaistus mielenosoitusten takia. Vain muutamaa viikkoa aiemmin hän oli syytettynä Oslon käräjäoikeudessa.
Norjan Kautokeinossa kasvaneen 23-vuotiaan Elle Rávdná Näkkäläjärven isä on kotoisin Inarin Lemmenjoelta. Näkkäläjärvi asuukin tällä hetkellä Inarissa, lähellä porotokkaansa. Tällä hetkellä hänen arkensa pyörii porojen sekä saamelaiskäsityöopintojen parissa.
Mielenosoitukset, oikeudenkäynnit sekä muut poliittiset tapahtumat vievät häntä pitkin maailmaa, pois koulusta ja porojensa luota.
– Sen sijaan, että välitän yhteiskunnasta, olisin voinut keskittyä vain käsitöihin, tai poronhoitoon. Sitten olisi elämäni ollut ihan erilaista.
Näkkäläjärvi hylkää ajatuksen hyvin nopeaa. Hänen on mahdotonta lopettaa saamelaisasioiden eteen työskentelyä.
– Se on tunne vastuusta sekä omatunto, mikä ohjaa tätä. Omatuntoni ei anna lopettaa tätä, koska haluan, että asiat paranisivat.
Fovsenin laitonta tuulivoimalaa vastustavat mielenosoitukset loppuivat, kun poronhoitajat ja tuulivoimalan rakentejat löysivät ratkaisun asiaan. Saamelaisnuorten osalta asia ei ole kuitenkaan ohi. 18 mielenosoittajaa joutuivat oikeuteen, kun eivät olleet maksaneet mielenosoituksissa saamiaan sakkojaan. He voittivat oikeudenkäynnin, mutta tuomiosta kanneltiin.
Elle Rávdná Näkkäläjärvi ei tiedä joutuuko hän taas oikeuteen.
– Ei ole oikeudenmukaista, että voitimme, ja sitten he eivät hyväksyneet sitä. Minusta tuntuu, että meidän saamelaisten täytyy joskus hyväksyä häviömme, ja sitä olemmekin tehneet paljon.
Sillä välin kun Elle Rávdná Näkkäläjärvi odottaa mahdollista rangaistustaan, Sara-Elvira Kuhmunen Ruotsissa jatkaa taistelua kaivoshanketta vastaan, jota suunnitellaan hänen kotiseudulleen.
Kaivosuhka on ollut läsnä koko elämän
24-vuotiaan Sara-Elvira Kuhmusen elämässä uhka kaivoksista on ollut todellista aina. Hän oli alakouluikäinen, kun kaivokset tulivat ensimmäistä kertaa puheeksi.
Jokkmokklainen Kuhmunen on kasvanut poronhoidon parissa. Hänen lapsuutta ja nuoruutta ovat värittäneet yli kymmenen vuotta kestäneet suunnitelmat avata kaivos Kallakin alueella. Kaivoksella olisi dramaattiset vaikutukset Kuhmusen paliskuntaan ja poronhoitoon alueella. Saamelaiset ovat vastustaneet kaivosta alusta lähtien.
– Se on ollut aina osa minun lapsuuttani. Olen aina tiennyt, että se voi tapahtua Jokkmokkissa, ja se vaikuttaa meidän paliskuntaamme.
Sara-Elvira Kuhmusen suku on aina ollut poronhoitajia. Suku on asunut Jokkmokissa jo pitkän ajan, mutta suvun perinteiset laidunmaat ovat muualla.
Kuhmusen esivanhemmat olivat pakotettuja jättämään vanhan kotipaikkansa 1900-luvun alussa asuessaan Norjan puolella. Voimaantulleen lain vuoksi he eivät enää voineet kulkea porojensa kanssa vanhoille kesäalueillensa, jotka jäivät Norjan puolelle.
Tästä syystä Kuhmuselle on erityisen tärkeää suojella omaa aluettaan nyt.
– He joutuivat jättämään ainoan paikan, jonka he tunsivat kunnolla. Olen tämän vihreän siirtymän myötä ajatellut, että mitä tapahtuu, jos se menee niin pitkälle, että meillä ei ole enää näitä maita. Että emme tunne enää kotiamme.
Nämä suuret ja raskaat aiheet yhdistävät saamelaisnuoria valtakunnan rajojen ylitse. Yhdessä taisteleminen saamelaisten tulevaisuuden eteen ei tule loppumaan, mutta sen lisäksi olisi Petra Laitin mielestä tärkeää, että nuoret pääsisivät tutustumaan mukavammassa ympäristössä.
– Ihminen, joka nauttii omasta kulttuuristaan, haluaa myös tehdä töitä sen eteen. Siksi on tärkeää luoda tila, jossa saamelaiset voivat pitää yhdessä hauskaa, jakaa tarinoita ja tietoja. Se olisi yksi tärkeimmistä asioista, jota meidän yhteisö voi tarjota, sanoo Laiti.
Tämä artikkeli on toteuttu yhteistyössä NRK Sápmin, SR Sameradionin ja SVT Sápmin kanssa.
Artikkelin kuvat ja videot on ottanut Vesa Toppari / Yle, Håkon Mudenia / NRK ja Solveig Norberg / NRK.