Tekoälyn on ennustettu mullistavan työnteon. Teknologiayhtiö Googlen tilaaman selvityksen mukaan tulevaisuudessa Suomessa 63 prosenttia työpaikoista hyödyntää generatiivista tekoälyä.
Viime vuonna tekoälyä hyödyntävien yritysten osuus oli 15 prosenttia. Generatiivisen tekoälyn käyttö oli tätäkin vähäisempää.
Generatiivinen eli niin kutsuttu luova tekoäly yllätti maailman kaksi vuotta sitten, kun Chat GPT:n kaltaiset laajoihin kielimalleihin pohjautuvat tekoälyjärjestelmät osoittivat, että loogisen laskennan lisäksi tietokone kykenee luomaan datan pohjalta jotain uutta.
Tekoäly-yhtiö Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin sanoo olevansa yllättynyt hitaudesta, jolla yritykset ovat tehneet kokeiluja ja pilotteja. Hän huomauttaa, ettei tekoäly ole yleistä teknologiaa, joka soveltuisi kaikkialle. Silti käyttökohteiden löytämisessä on kestänyt odotettua pidempään.
– Hypoteesimme on ollut pitkään, että tekoäly luo arvoa osana digitaalisia palveluita ja tuotteita. Ja se vaatii merkittäviä ponnistuksia myös muulla kuin algoritmi- ja mallikehityksen saralla. Oletus oli, että siinä kestää, mutta se ehkä on kuitenkin toteutunut hitaammin kuin mitä olen olettanut, Sarlin toteaa.
Pullonkaula ei siis ole ollut tekoälymalleissa, vaan ohjelmistoissa ja alustoissa, joiden kautta tekoälyä hyödynnetään. Nyt tähän teknologiseen infrastruktuuriin tehdyt investoinnit alkavat kantaa hedelmää.
– Nyt näemme, että kielimalleihin perustuvia ominaisuuksia alkaa tulla hyvinkin laajalti osaksi ohjelmistotuotteita, hän huomauttaa.
Tekoäly voisi kasvattaa Suomen BKT:ta kahdeksalla prosentilla
Maailmalla suuret teknologiayhtiöt ovat innolla integroineet kielimalleja omiin palveluihinsa. Ohjelmistojätti Microsoftin Copilot-tekoälyavustaja hyödyntää tekoälybuumin synnyttäneen Open AI:n kielimalleja. Samoihin malleihin luottaa myös Apple, joka kertoi pari viikkoa sitten lisäävänsä tekoälyllisiä ominaisuuksia uusiin puhelimiinsa. Hakukonejätti Google on julkaissut omia laajoja kielimallejaan, joilla se aikoo uudistaa internethaut.
Nämä amerikkalaisten yhtiöiden kehittämät kielimallit toimivat suomeksi, ja suomalaisyritykset käyttävätkin jo niitä. Näistä malleista kuitenkin puuttuu syvällisempi kielellinen ja kulttuurillinen ymmärrys, Sarlin huomauttaa.
Tätä vajavaisuutta korjatakseen Silo AI on kehittänyt suomenkielisiä kielimalleja yhteistyössä Turun yliopiston TurkuNLP -tutkimusryhmän kanssa. Reilu vuosi sitten julkaistiin Fin GPT3, joka on suurin puhtaasti suomenkielinen kielimalli. Keväällä päivänvalon näki suomen, englannin ja ohjelmistokielet kattava Poro-kielimalli. Kesällä Silo AI esitteli pohjoismaisille kielille kehitetyn Vikingin.
– Kun mallit johdetaan primäärisesti suomenkielisestä datasta ja käytetään näitä suuria kieliä vahvistamaan sitä, niin silloin se päättelykyky tulee suomenkielisestä datasta. Se tarkoittaa, että nämä mallit kuvastavat sitä tapaa, miten suomen kieltä käytetään, Sarlin kuvailee.
Vikingin kaltaisella kielimallilla voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Implement Consulting Group -konsulttiyrityksen selvityksessä arvioidaan, että tekoälyjärjestelmien laajamittainen käyttöönotto voisi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa kahdeksalla prosentilla.
Tämä voi toteutua jo kymmenen vuoden kuluttua. Parhaimmillaan tämä tarkoittaisi 25 miljardin euron lisäystä valtion kassaan.
”Vuonna 2024 hype muuttuu todeksi”
Toukokuun lopussa talousjulkaisu Wall Street Journal uutisoi, että tekoälyvallankumous on menettämässä puhtiaan. Mallien kehittäminen on kallista, eikä merkittäviä käyttötapoja ole syntynyt.
Tämä ei tarkoita, että vallankumous olisi peruttu, mutta se saattaa toteutua hieman odotettua myöhemmin.
Googlen pilvipalveluiden Pohjoismaiden toimitusjohtaja Eva Fors on kuitenkin luottavainen siihen, että yhtiöt löytävät tekoälyn hyödyt.
– Sanoisin, että vuonna 2024 hype muuttuu todeksi. On ollut paljon innostusta, mutta yritykset eivät ole vielä löytäneet todellista hyötyä. Mutta nyt näemme, että yritykset alkavat hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia tuotannossa, Suomessa vieraillut Fors sanoo.
Tekoälyä hyödynnetään jo toimitusketjuissa, vähittäismyynnissä ja rahoitusalalla, Fors luettelee.
Tällä hetkellä kaikilla suurilla teknologiayhtiöillä on oma alusta, jonka kautta ne tarjoavat tekoälymalleja asiakkailleen, myös Googlella. Viking-kielimalli on tarjolla myös Googlen tekoälyalustalla.
– Uskomme, että asiakkaamme tulevat käyttämään sekä Googlen omia malleja, kuten Geminiä, että kolmansien osapuolten malleja, kuten Vikingia. Arvo syntyy mallien monipuolisuudesta ja siksi tarvitaan erikoistuneita malleja. Täällä olemme riippuvaisia Pohjoismaihin suunnitelluista malleista ja Viking on tähän tarkoitukseen täydellinen, sanoo Fors.
- Kuuntele: Tekoälybuumin taustalla on siruvalmistaja, josta on tullut maailman arvokkain pörssiyhtiö. Uutisraportin jakso siruvalmistaja Nvidiasta:
