Yle kertoi aiemmin laajasta tietoaineistosta FinRegistrystä, joka sisältää yli 7,1 miljoonan suomalaisen arkaluontoisia ja yksityiskohtaisia tietoja. Tietoaineistoa tarjotaan suomalaisille ja ulkomaisille tutkijoille.
Tietosuojaan perehtynyt professori Tomi Voutilainen näkee laajassa aineistossa suuria riskejä, mikäli tietoja päätyy vääriin käsiin.
Aineistoa markkinoiva Findata ei tee aineistoon pääsyä hakeneille taustatarkistuksia ja korostaa tutkijoiden korkeaa moraalia käyttää tietoa oikein. Toistaiseksi lupia tietoaineistoon ei ole vielä myönnetty.
Samaa valtavaa arkaluontoista tietoaineistoa on kuitenkin käsitelty jo vuodesta 2021 lähtien.
Aineisto on alun perin kerätty Helsingin yliopiston alaisen molekyylikääketieteen instituutin (FIMM) ja THL:n tutkimusta varten. Hankkeessa on tutkittu muun muassa sairauksien puhkeamista ja ennustamista Suomen väestössä.
Tutkimusryhmän johtajalla huumetuomio
THL:n työympäristöjohtaja Meri Louhi ei tiedä, onko kaikista Finregistry-datan käsittelyyn osallistuneista henkilöistä tehty turvallisuusselvitys. Se on suojelupoliisin tekemä selvitys turvallisuuden tai kansallisen edun kannalta tärkeisiin tehtäviin nimitettävistä henkilöistä.
MOT löysi tutkimusryhmää johtaneen FIMMin tutkijan taustasta rikoksen, joka kävisi ilmi myös turvallisuusselvityksessä. Mies tuomittiin huumausainerikoksesta ehdolliseen vankeuteen vuonna 2021. Tuomio näkyy hänen rikosrekisterissään vuoteen 2026.
Tutkija on alallaan arvostettu ja mukana tutkimusryhmässä, jolla on pääsy lähes kaikkien suomalaisten terveys- ja rekisteritietoihin. Tutkijan johtama tutkimusryhmä on koostanut FinRegistry-tietoaineiston. THL on puolestaan vastannut tutkimushankkeen johtamisesta.
– Ymmärtääkseni tuomio ei ole ollut THL:n tiedossa, mutta en pysty sanomaan varmasti, Louhi sanoo.
Huumetuomio ei itsessään merkitse turvallisuusselvityksen hylkäämistä. Suojelupoliisi harkitsee selvitystä tehdessään, ilmoittaako se työnantajalle asiasta. Päätöksen rekrytoinnista tekee työnantaja.
Julkisoikeuden professori Voutilaisen mukaan tieto tuomiosta herättää kysymyksen siitä, millaisilla taustoilla suomalaisten arkaluontoisiin tietoihin päästään käsiksi.
Tilasi amfetamiinia pimeästä verkosta
Tutkija tilasi keväällä 2020 kotiinsa 20 grammaa amfetamiinia pimeästä verkosta. Määrä vastaa sataa käyttöannosta. Hollannista saapunut kirje jäi kuitenkin Tullin haaviin.
Tutkija selitti amfetamiinin suurta määrää sillä, että se oli hänen käyttämänsä sivuston vähimmäistilaus ja hän piti hintaa edullisena. Tutkijan mukaan hän ei ollut aiemmin käyttänyt amfetamiinia, eikä osannut arvioida montako käyttöannosta kyseisestä määrästä tulisi.
Oikeus uskoi, ettei tutkijan tarkoituksena ollut levittää huumausainetta. Huumeen määrän ja laadun vuoksi oikeus ei kuitenkaan voinut pitää tekoa vähäisenä eikä sitä voitu sovittaa sakkorangaistuksella.
Tutkijalle määrättiin 60 päivää ehdollista vankeutta. Hänen koeaikansa on päättynyt syksyllä 2022.
Tutkija ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.
Yle ei julkaise tutkijan nimeä, koska lyhyttä vankeusrangaistusta tärkeämpi asia on, mitä tuomio kertoo aineiston käyttäjien taustojen tarkistuksista.
THL: Supo tiukentanut linjaa turvallisuusselvityksissä
THL:n työympäristöjohtaja Meri Louhi ei tunne FinRegistry-aineistoa riittävän hyvin voidakseen ottaa kantaa siihen, vaikuttaako tutkijan tuomio tämän luotettavuuteen aineiston käsittelyssä.
Yleisellä tasolla hän sanoo, että turvallisuusselvityksiä tehtiin THL:ssä aiemmin enemmän, jopa jokaiselle rekrytoitavalle.
– Nykyään suojelupoliisi kieltäytyy tekemästä turvallisuusselvitystä, jos sen laatimisen edellytykset eivät täyty. Tällainen tilanne voi syntyä, jos henkilö käsittelee työtehtävissään esimerkiksi vain pseudonymisoitua tietoa.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan pelkkä rikostuomio itsessään ei muodosta riskiä arkaluontoisten tietojen käsittelyyn. Ongelmallisempaa on, jos henkilöllä on riippuvuussuhde, joka altistaa hänet kiristämiselle.
– Ei sekään ole poissuljettua tai edes välittämättä mitään James Bond -tasoista toimintaa. Se voi olla myös olemassa olevaa todellisuutta.
Voutilaisen mukaan tuomiosta herää kysymys onko Suomessa tunnistettu riittävästi tiedonhallintalain edellyttämällä tavalla erityistä luotettavuutta vaativat tehtävät, joissa henkilöistä voidaan tehdä turvallisuusselvitys.
Meri Louhi näkee, että THL on tällä hetkellä selvittänyt tutkijoidensa taustat riittävän hyvin.
Tutkijalla myös oma yritys
Tutkimusryhmän johtaja on perustanut myös oman yrityksen, joka tarjoaa tieteellistä tutkimusta suomalaisten geenitiedosta ja rekisteritiedoista, joiden käyttöön voi hakea lupaa Findatalta.
Yrityksen sivuilla mainostetaan, että yritys auttaa asiakkaitaan pääsemään käsiksi suomalaiseen rekisteridataan, joka kattaa koko Suomen väestön. Aineistoon kuuluvat muun muassa diagnoosit, leikkaukset, lääkeostot ja -määräykset ja laboratoriotulokset.
Samoin yritys lupaa auttaa asiakkaitaan saamaan pääsyn laajasti kerättyihin suomalaisten geenitietoihin.
Ylen tietojen mukaan tutkimusryhmän johtaja oli itse henkilökohtaisesti yhteydessä Findataan, jotta heidän tutkimansa aineisto siirrettäisiin sinne laajempaa käyttöä varten.
Valmisaineiston syntymistä on valmisteltu erityisen aktiivisesti viime syksystä lähtien.
Samoihin aikoihin, syyskuussa 2023 tutkimusjohtaja perusti oman yrityksensä. Loppuvuoden aikana sen liikevaihto oli 15 000 euroa, joista 11 000 euroa oli voittoa.
Korjattu 18.6. kello 15.45 jutun lausetta, jossa sanottiin yrityksen tarjoavan tutkimusta Findatan julkaisemasta aineistosta. Findata myöntää aineiston käyttöön lupia, eikä julkaise sitä.
Korjattu 18.6. kello 19.10: Täsmennetty jutussa käsiteltyä tutkimusta. Tutkimus oli THL:n johtama, mutta toisin kuin artikkelin aikaisemmasta versiosta saattoi saada käsityksen, tutkimusryhmän johtaja oli FIMM-instituutin eikä THL:n tutkija.