Pitkään kiistelty ja Suomen vastustama ennallistamisasetus sai enemmistön tuen Euroopan unionin ympäristöneuvostossa tänään maanantaina. Asetus tulee voimaan heinä-elokuussa.
Asetus meni läpi, sillä Itävalta kääntyi kannattamaan sitä ja äänesti asetuksen puolesta maanantaina EU:n ympäristöministerien kokouksessa Luxemburgissa.
Mitä päätös tarkoittaa?
Asetus tähtää luontokadon eli luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen. Koska ihmisen toiminta on heikentänyt luonnon ekosysteemejä, ennallistamisella pyritään puolestaan palauttamaan luontoa ennalleen.
Ennallistamista voi tehdä eri tavoin ja eri ympäristöissä. Tiettyjen kasvi- ja eläinlajien elinoloja voidaan parantaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kutumatalikkojen tekemistä lohelle tai lahopuun lisäämistä metsissä.
Myös soita voidaan kunnostaa ja kaupunkien viheralueita lisätä ja ylläpitää.
Ennallistamisasetus on osa Euroopan unionin eli EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2020. Sen tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Mitä seuraavaksi?
Nyt kun asetus on hyväksytty, seuraavan kahden vuoden aikana kussakin jäsenmaassa tehdään suunnitelmat ennallistamisen toteutuksesta.
Suunnitelmassa käydään läpi kaikki pinta-alat ja toimenpiteet sekä tehdään aikaan sidotut tavoitteet. Jäsenmailla on valtaa vaikuttaa siihen, miten ja missä ennallistamista toteutetaan.
Tämän jälkeen Suomessa todennäköisesti aloitetaan luonnon tilan parantaminen. Aluksi tarkasteltaisiin, mitkä nykyiset toimet ovat jo asetuksen mukaisia.
Asetus koskee muun muassa niittyjä, soita, kosteikkoja, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä, pölyttäjiä sekä kaupunkiympäristöjä. Soilla ennallistaminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan soille kaivettujen ojien tukkimista. Virtavesiä taas voidaan ennallistaa poistamalla patoja.
Asetus koskee niin valtion maita kuin yksityismaitakin. Asetus ei kuitenkaan aseta velvoitteita yksityisille maanomistajille, mutta valtion pitää löytää keinot ja kannusteet, joilla saavutetaan tavoitteet.
Vuoteen 2040 mennessä pitää ennallistaa 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia niistä alueista, joiden luontoarvoja on heikennetty.
Miksi Suomi vastusti asetusta?
Suomi on vastustanut ennallistamisasetusta muun muassa sen hinnan vuoksi. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomelle aiheutuu suhteellisesti suurempia kustannuksia muihin jäsenmaihin verrattuna.
Komissio on arvioinut, että kustannukset voisivat olla Suomelle noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Uudet arviot ovat kuitenkin matalampia.
Neuvotteluissa Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi niihin kohtiin, joilla voidaan vähentää toimeenpanosta koituvia kustannuksia. Esitettyjen muutosten avulla Suomelle koituvia kustannuksia on saatu kohtuullistettua.
Ennallistaminen voi kuitenkin tuoda mukanaan ilmastohyötyjä, jolloin ennallistamiseen laitettu raha voi säästyä ilmastotoimista. Komission arvion mukaan toimien hyödyt ovat moninkertaiset verrattuna kuluihin.