Suomeen perustettava Naton maavoimien alaesikunta sijoitetaan todennäköisesti paikkaan, jonne on hyvät kulkuyhteydet ja valmista infrastruktuuria esikunnan käyttöön. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo, että päätös tehdään talven aikana.
– Totta kai pitää olla hyvät liikenneyhteydet, kulkuyhteydet ja toiminnallinen paikka. Kyllä tällaiset asiat vaikuttavat siihen. Siinä on laaja-alaisesti useita eri elementtejä, ministeri totesi Ylelle sunnuntaina.
Esikunnan perustamisesta kerrottiin perjantaina Naton puolustusministerien kokouksen päätteeksi.
Päätös oli odotettu.
Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola kertoi huhtikuussa Ylelle, että Suomi on toivonut saavansa juuri maavoimille alaesikunnan.
Esikunnan päätehtävä tulee olemaan konkreettisten suunnitelmien laatiminen siitä, miten Suomea ja myös koko tätä Skandinavian aluetta pahan päivän tullessa puolustettaisiin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa.
– Tarve syntyy siitä, että nyt kun Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä, niin Nato on saanut aika paljon uutta maapinta-alaa puolustettavaksi. Näiden alueiden puolustus pitää sisällyttää Naton suunnitelmiin, Pihlajamaa sanoo.
Pihlajamaa arvioi, että ainakin kulkuyhteydet, suomalaisten esikuntien läheisyys ja valmiit rakenteet, kuten rakennukset sekä tietoliikenne- ja tiedonsiirtoyhteydet, tulevat vaikuttamaan päätökseen sijainnista.
Hän arvioi, että jonkinlaista toimintaa voitaisiin aloittaa jo vuoden sisällä. Alkuun henkilöstöä voisi todennäköisesti olla joitain kymmeniä, myöhemmin ”puhutaan kolminumeroisista luvuista”, Pihlajamaa sanoo.
Tarkempi sijainti selvinnee talvella
Suomi ja muut Pohjoismaat siirtyvät Euroopan puolustusta suunnittelevan esikunnan piiristä Yhdysvaltain Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan alle.
Maavoimaesikunta johtaisi maasodankäyntiä Skandinavian alueella.
Puolustusministeri Häkkänen ei halua mennä yksityiskohtiin ja kommentoida sijaintia kaupunkitasolla. Sijainnista tehdään ensin selvitys puolustushallinnossa.
– Käydään kansallisesti puolustushallinnossa ja sen jälkeen vielä Naton sotilasjohdon kanssa tätä selvitystä. Sen [esikunnan] pitää palvella Natoa, Naton johtokykyä täällä Pohjois-Euroopassa, ja sen takia tämä pitää nyt tarkkaan käydä liittolaisten kanssa läpi.
Julkisuudessa on ollut arvioita, että sijainti voisi olla Mikkeli.
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Pihlajamaa arvioi, että päätös tulee olemaan jonkinlainen kompromissi.
– Mikkeli varmaan on vahva vaihtoehto muiden joukossa, mutta en nyt vielä sitä mitenkään varmana pitäisi. [..] Mikkelissäkin on omat puolensa, jotka sitten ehkä eivät niin puolla sen valikoitumista, sanoo Pihlajamaa.
Ylen tietojen mukaan Mikkeli on yksi keskusteluissa esillä olleista vaihtoehdoista. Yle kysyi Rovaniemen, Mikkelin, Helsingin ja Tampereen johdoilta kiinnostuksesta esikunnan isännöimiseen.
Rovaniemi luottaa kansainvälisyyteen
Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Susanna Viitala sanovat yksissä tuumin, että Rovaniemi olisi kansainvälisyytensä ja sijaintinsa vuoksi sopiva paikka Naton esikuntakaupungiksi.
– Rovaniemi olisi looginen keskus, kun Suomi, Ruotsi ja Norja siirtyvät Natossa saman johtoportaan alaisuuteen. Olemme myös valmiiksi kansainvälinen kaupunki, jossa on kansainvälinen lentokenttä.
Heidän mukaansa Nato-esikunnan tulo kaupunkiin toisi alueelle uutta elinvoimaa ja vahvistaisi jo läsnä olevia puolustusvoimia. Rovaniemellä toimivat tällä hetkellä Lapin lennosto ja Jääkäriprikaatin ilmatorjuntayksikkö.
Myös perheiden sijoittuminen alueelle olisi luontevaa.
– Meillä on kansainvälinen koulupolkumahdollisuus ja puolisoilla mahdollisuus työllistyä englannin kielellä. Rovaniemellä on myös loistavat mahdollisuudet laadukkaaseen vapaa-aikaan, Vainio sanoo.
Mikkeli pitää sijaintiaan oikeana
Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen pitää Mikkeliä oikeana sijaintina Naton maavoimien esikunnalle.
– Mikkeli oli päämajakaupunki Suomen sodissa. Historiansa ja luonteensa puolesta myös Naton alaesikunta sopisi tänne hienosti, Kinnunen toteaa.
Mikkelissä sijaitsee jo nyt Maavoimien esikunta, jossa työskentelee noin 300 upseeria ja siviiliä. Entisen Savon prikaatin tiloissa Karkialammella on paitsi olemassa olevaa infrastruktuuria, myös mahdollisuuksia laajentaa tiloja tarpeen mukaan. Mikkelin toiveista on kirjoitettu mediassa pitkin kevättä.
Kaupunki on Kinnusen mukaan myös valmis panostamaan esimerkiksi lentokentän kehittämiseen, mikäli lentotoiminta kentällä vilkastuisi.
Esikunnalla olisi myönteinen vaikutus myös aluetalouteen.
– Esikunta kansainvälistäisi omalta osaltaan koko Etelä-Savoa ja toisi kaupunkiin muutakin työtä ja toimeentuloa.
Helsinki on kiinnostunut
Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen mukaan pääkaupungilla olisi kansainvälisyytensä vuoksi erinomaiset puitteet monikansallisen esikunnan tarpeisiin. Kaupungilla olisi myös tarjota asuntoja, koulut, hyvät palvelut ja liikenneyhteydet.
– Päätöksellä olisi Helsingin kaupungin kannalta elinkeinopoliittista merkitystä. Selvää kuitenkin on, että ratkaisu esikunnan sijoittumispaikasta tullaan tekemään ensisijaisesti kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, hän sanoo.
Vartiainen näkee Helsingin järkevänä paikkana Naton esikunnalle, sillä puolustusvoimien merkittävät toiminnot sijaitsisivat silloin samassa kaupungissa. Helsingissä toimii lisäksi myös Santahaminan varuskunta.
Sen sijaan Tampere ei ole erikseen tavoittelemassa esikuntakaupungiksi.