Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook

Suomi on Pisa-tutkimuksen luovan ajattelun mittauksessa OECD-maiden kärkeä

Opetusneuvoksen mukaan sukupuolten välinen ero selittyy pitkälti poikien heikompana lukutaidon osaamisena.

Valkoisiin suojahaalareihin pukeutuneet lapset spraymaalaavat ladon seinää. Maassa on spraymaalipurkkeja.
Esimerkiksi maalaaminen vaatii luovaa ajattelua. Kuva: Emilia Aho / Yle
STT

Suomi on OECD-maiden kärkeä nuorten luovan ajattelun osaamisessa, selviää Pisan tuoreesta raportista. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Pisa-tutkimuksessa on mitattu nuorten kykyä luovaan ajatteluun.

Tutkimuksen mukaan Suomen tulokset ovat selvästi OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Suomea paremmin suoriutui vain neljä maata, ja Suomen kanssa samalla tasolla oli neljä muuta maata.

Suomessa ero sukupuolten välillä oli kuitenkin vertailun kohteena olleista maista suurin. Suomen tytöistä lähes puolet oli luovassa ajattelussa huippuosaajia, kun poikien osaaminen oli lähempänä OECD-maiden keskitasoa.

Raportissa todetaan, että poikien huonot tulokset vaikuttivat Suomen kokonaistulokseen laskevasti. Myös poikien joukossa silti oli paljon huippuosaajan tasoisia nuoria.

Pisan hallintoneuvostossa Suomen edustajana toimiva opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa STT:lle, että tyttöjen ja poikien väliset erot on huomattu jo aiemmissa tutkimuksissa. Hänen mukaansa asia selittyy pitkälti poikien heikompana lukutaidon osaamisena.

Eroa myös maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä

Tutkimuksessa Suomen osalta korostuu myös maahanmuuttajataustaisten nuorten poikkeuksellisen huonot tulokset kantaväestöön verrattuna.

Karjalaisen mukaan myös maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla korostuu lukutaidon puutteellinen osaaminen.

– Tiedon ymmärtäminen ei luonnollisesti onnistu, jos suomeksi lukeminen ei suju, Karjalainen toteaa.

Myös maahanmuuttajataustaisten nuorten keskimäärin heikompi sosioekonominen asema on Karjalaisen mukaan yksi selittävä tekijä.

Raportissa todetaan, että Suomessa ero maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kantaväestön välillä on silti poikkeuksellisen suuri, vaikka kielen ymmärtäminen ja sosioekonominen asema otettaisiinkin huomioon.

Karjalaisen mukaan taustalla vaikuttaa myös muita tekijöitä, mutta niitä on ollut hankala tutkimuksissa todentaa. Kuitenkin esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten nuorten integrointi suomalaiseen koulumaailmaan ei Karjalaisten mukaan ole ollut aivan Suomen naapurimaiden tasolla.

– Vahva lukemisen pohja edesauttaa kaikkea oppimista. Lukutaidon kyytiin tulee päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Juttua täydennetty STT:n tietojen pohjalta kello 11.01

Suosittelemme