Sää painoi vaakakupissa, kun espanjalainen Carlos valitsi ystävineen lomakohteekseen Suomen.
– Kotimaassani on nykyään liian kuuma. Halusimme tulla maahan, jossa on parempi ilmasto, Carlos toteaa.
Ylen haastattelemat turistit mainitsivat arkkitehtuurin, saunan ja yöttömän yön, kun kysymme heidän syytänsä saapua lomalle juuri tänne.
Suomeen odotetaan kuluvana kesänä saapuvan arviolta 1,8 miljoonaa ulkomaista matkailijaa.
Katarina Wakonen Visit Finlandista arvioi, että kasvua tulee kymmenisen prosenttia viime vuoteen nähden.
Euromääräisesti matkailijoiden uskotaan käyttävän rahaa kesä–elokuussa Suomessa noin 1,4 miljardia euroa majoitus-, ravintola, kulttuuri- ja elämyspalveluihin sekä ostosten tekoon.
Keskimäärin kesämatkailija viipyy Suomessa viidestä seitsemään vuorokautta.
Suhteessa muihin Pohjoismaihin Suomen viipale ulkomaalaisturistien kakusta on kuitenkin verraten pieni.
– Suomen osuus tällä hetkellä on vain noin seitsemän prosenttia, joten kasvun varaa kesämatkailussa olisi, Wakonen toteaa.
Mielenkiintoista Wakosen mukaan se, että vuoden 2020 alkuun asti olimme muita Pohjoismaita nopeammassa kasvuvauhdissa, mutta geopolitiikan seurauksena olemme jääneet takamatkalle.
Aiemmin osa Suomeen saapuneista turisteista kävi nimittäin myös Pietarissa samalla reissulla.
Wakonen sanoo, että kilpailu kansainvälisillä matkailumarkkinoilla on kovaa, mutta toisaalta kansainväliset matkanjärjestäjät etsivät jatkuvasti uusia kohteita, ja viileiden kesiemme yöttömistä öistä löytyisi kyllä vielä potentiaalia.
Suomi kiinnostaa nyt keskieurooppalaisia ja amerikkalaisia
Määrällisesti eniten lentovarauksia Suomeen on tällä hetkellä Euroopan suurista maista, kuten Saksasta, Iso-Britanniasta ja Ranskasta, lisäksi Yhdysvaltojen osuus on kasvanut merkittävästi.
Suomen liittymisellä Natoon on ollut Visit Finlandin Wakosen mukaan paljon merkitystä sille, miten Suomi tunnetaan Yhdysvalloissa.
– Finnair on myös kasvattanut kapasiteettiaan ja dollari on vahva suhteessa euroon, näistä tekijöistä johtuu se, että amerikkalaiset ovat meidän suurin ulkomaalaisturistien ryhmämme kaukomarkkinoilta. Ennen pandemiaa kiinalaiset olivat kaukomatkailijoista majoitustilastoissa ykkösinä.
Venäläismatkailijoiden määrä alkoi pudota Krimin miehityksen ja itä-Ukrainan sodan alkamisen jälkeen vuodesta 2014 eteenpäin. Pakotteet heikensivät tuolloin ruplan arvoa ja venäläismatkailijoiden ostovoima laski. Enimmillään venäläisten osuus matkailijoista oli vuonna 2013, jopa 28 prosenttia, nyt se on alle prosentin.
– Pandemia vaikutti kaikkiin matkailumaihin voimakkaasti, mutta Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut nimenomaan maihin, joilla on pitkä maaraja Venäjän kanssa, Wakonen sanoo
Varsinkin itäsuomalaiset matkailualueet, jotka ovat olleet venäläismatkailijoista riippuvaisia, kamppailevat Wakosen mukaan ison rakennemuutoksen kanssa etsien uusia kohderyhmiä ja mukauttamalla matkailupalveluitaan kysyntää vastaaviksi.
Luontoelämyksiä yhdistellään urbaaneihin kokemuksiin
Kesä-Suomesta haetaan Wakosen mukaan luontoelämysten lisäksi urbaaniin elämään liittyviä kokemuksia.
– Kesällä tehdään runsaasti kiertomatkoja ja viivytään pidempään, kierretään Suomessa ja yhdistellään eri kaupunkeja ja alueita.
Ulkomaalaismatkailija voi siis esimerkiksi viettää pari päivää Helsingissä, lähteä sitten käymään Savonlinnan oopperajuhlilla ja pyöräillä vaikka Punkaharjulle.
– Valttikorttinamme on ja pysyy se, että luonto kaikkialla helposti saavutettavissa.
Helsingissä vetävät kiinnostavat tapahtumat
Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen kertoo, että alkukesän osalta turistiluvuissa lähennellään jo koronaa edeltäneitä aikoja.
– Meillä on runsaasti erilaisia tapahtumia, jotka kiinnostavat, lentovarauksia Helsinkiin on tehty 15 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, hän sanoo.
Kansainvälisiä risteilijöitä saapuu Helsinkiin tämän hetkisen tiedon mukaan satakunta.
Vesterinen kertoo, että ulkomaalaiset arvostavat Helsingin kompaktia kokoa ja luonnon läheisyyttä.
Keskimäärin ulkomainen matkailija käyttää Vesterisen mukaan Helsingissä hiukan yli 700 euroa paikallisiin palveluihin ja yöpyy kesällä kaupungissa pari vuorokautta.
Viime viikkojen kuumuus eteläisessä Euroopassa ovat jälleen herättäneet kysymyksen siitä, olisiko paikallisilla jo tarvetta lähteä etsimään viileämpiä seutuja omiksi lomakohteikseen.
– Viime kesänä tuli jo useampia ihmisiä matkailuneuvontaan kertomaan, että he olivat lähteneet juuri Suomeen ja Helsinkiin viileämmän ilmaston vuoksi.
On mukavaa kun välillä sataa ja välillä paistaa. Tietysti kestävyyden näkökulmasta Etelä-Euroopan ilmaston lämpeneminen on harmittava asia, Vesterinen sanoo.
Matkailijoita houkutellaan kokemaan suomalaista arkea
Paikallisen elämän ja arkisten asioiden kokeminen ovat yksi maailman suurista matkailutrendeistä.
Kun Suomi jälleen kerran äänestettiin maailman onnellisimmaksi maassa, päätti Helsinki käynnistää yhdessä Visit Finlandin kanssa Helsinki Happines Hacks -kamppanjan onnellisuusteeman ympärille.
Vesterisen mukaan mediaa ja vaikuttajia on kutsuttu kokemaan suomalaista onnellisuutta. Lisäksi viiden päivän onnellisuuskurssille haki yli 36 000 matkailijaa ympäri maailman. Heistä valittiin mukaan 14.
– Onnellisuuskurssilla koettiin arkipäivän asioita; saunottiin, nautittiin suomalaisesta ruuasta, käytiin skeittailemassa ja metsäretkellä eli tehtiin hyvin arkisia asioita, joista onnellisuutemme koostuu, hän kertoo.
