Maahanmuuttovirasto eli Migri tiedotti helmikuussa, että se jatkaa vastaanottokeskusten kilpailutuksia, kuten laki velvoittaa.
Sitä ei kerrottu, että todellisuudessa Migri ei ole kilpailuttanut suurinta osaa vastaanottokeskusten palveluista kolmen viime vuoden aikana.
MOT:n selvityksen mukaan Migri on tehnyt päätöksiä vastaanottopalveluiden hankkimisesta suoraan ilman kilpailutusta lähes 900 miljoonalla eurolla.
Luvussa on kyse hankintapäätöksissä mainituista summista. Toteutuneet summat voivat poiketa niistä jonkun verran.
Pelkästään Ukrainan sodan ensimmäisenä ja toisena vuotena Migri teki päätöksiä suorahankinnoista lähes 670 miljoonalla. Toteutuneet kustannukset olivat lopulta runsaat 550 miljoonaa.
Lopullisia menoja laski erityisesti se, että ukrainalaiset hakeutuivat hanakasti yksityismajoitukseen, mikä on halvempaa kuin vastaanottokeskuksissa asuminen.
Tälle vuodelle Migri on valtuuttanut suorahankintoja vielä yli 200 miljoonan edestä.
Vastaanottopalveluihin kuuluu majoituskulujen lisäksi muun muassa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottorahaa, terveyspalveluja sekä tulkkien ja käännöspalvelujen käyttöä.
Kilpailutuksen sivuuttamiselle pitää olla vahvat perusteet
Lain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin vastaanottopalvelut voidaan rinnastaa, pitää kilpailuttaa, jos niiden arvo ylittää 400 000 euroa.
Yksittäisten vastaanottokeskusten budjetit ovat olleet valtaosin miljoonia euroja vuodessa, joten raja on ylittynyt selvästi.
Lain mukaan sopimuksia voidaan tehdä ilman kilpailutusta vain, jos viranomaisella ei ole siitä itsestään riippumattomasta syystä tarpeeksi aikaa järjestää kilpailutusta.
Poikkeuksen voi tehdä hankintalain mukaan vain, jos suorahankinnan tekeminen on ehdottoman välttämätöntä eikä kilpailutuksen määräaikoja voida noudattaa ennalta arvaamattoman ja äärimmäisen kiireen vuoksi.
Lisäksi kilpailuttamatta jättäminen saa olla vain väliaikainen ratkaisu.
Migri perusteli päätöksiä muuttojen välttämisellä
Migri perustelee hankintapäätöksissään kilpailuttamisen sivuuttamista Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaiskriisin ennakoimattomuudella. Suomeen saapui vuonna 2022 kymmeniätuhansia ukrainalaisia.
Migri teki ensin suorahankintoja ensimmäisen sotavuoden loppuun, mutta jatkoi niitä sen jälkeen myös koko viime vuoden ajan.
Kilpailutettujen hankintojen osuus jäi kahden viime vuoden aikana vain runsaaseen 70 miljoonaan.
Viraston mielestä sopimusten jatkaminen oli välttämätöntä, jotta voitiin välttää ukrainalaisten muutot ja turvata lain edellyttämä palveluiden jatkuvuus.
Migri: ”Asiaa ei ole käsitelty markkinaoikeudessa”
Migrin vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi arvioi, että suorahankinnat ovat todennäköisesti olleet hankintalain mukaisia vuonna 2022.
Vastaanottokapasiteettia piti tuolloin nostaa valtavia määriä äkillisesti. Se ei olisi Nurmen mukaan ollut mahdollista, jos kaikki palvelut olisi pitänyt ensin kilpailuttaa.
Nurmi ei ota suoraan kantaa siihen, oliko Migrillä perusteita jatkaa suorahankintoja myös koko viime vuoden ajan kiireeseen vedoten. Hän sanoo, ettei hankinnoista ole tehty valituksia.
– En pysty laintulkinnallisesti ottamaan lopullista kantaa siihen, että tulkitaanko vuosi 2023 myös siten, että juridinen kiireperuste on ollut olemassa. Se on hyvin mahdollista, mutta lain tulkinta on tämän osalta vahvistamatta. Markkinaoikeudessa asiaa ei ole käsitelty.
Nurmen mukaan laajat kilpailutukset olisivat voineet laskea väliaikaisesti majoituspaikkojen määrää. Kilpailutusten seurauksena joitakin vastaanottokeskuksia olisi luultavasti suljettu ja niiden tilalle olisi avattu uusia keskuksia.
– Jos kilpailutus olisi tehty yhdellä kertaa, olisi ollut suuri riski sille, että palvelutuotanto ja kyky majoittaa ukrainalaisia vaarantuu.
Migri on kuitenkin tehnyt vastaanottokeskuksiin kerralla vuoden mittaisia sopimuksia, joten aikaa kilpailutuksille olisi ollut. Vastaanottokeskukset eivät ole olleet täynnä. Viime vuonna keskimääräinen käyttöaste oli runsaat 80 prosenttia.
Migri on jättänyt kilpailutuksia tekemättä ilman perusteita
Migrin tekemien suorahankintojen mittakaava – satoja miljoonia euroja – on poikkeuksellinen.
– Tiedossani ei ole tuollaisella aikavälillä vastaavaan suuruusluokkaan kohoavaa suorahankintaa, sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.
– Lähimmäksi taitaa päästä HUS koronapandemian aikana tekemillään laboratoriopalvelujen suorahankinnoillaan, mutta nekin jäävät kauaksi taakse.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS hankki sadalla miljoonalla eurolla korona-analyyseja suoraan Synlabilta vuonna 2020. Markkinaoikeuden mukaan hankinnalle oli perusteet, mutta se kielsi HUSia uhkasakon voimin käyttämästä hankintaan kirjattua optiokautta.
Migri osti vastaanottopalveluita suorahankintoina jo vuonna 2015 alkaneen pakolaiskriisin aikana.
Valtiontalouden tarkastusvirasto puuttui myöhemmin kahteen Migrin tuolloin tekemään vastaanottokeskusten hankintaan. Sen mukaan kyseiset palvelut olisi pitänyt kilpailuttaa.
Migri lupaa lisää läpinäkyvyyttä
Migri on kilpailuttanut tänä vuonna loput aiemmin suorahankitut vastaanottokeskukset. Vanhoja keskuksia suljetaan ja uusia avataan.
Nurmen mukaan Migri on tehnyt korjaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että menettelytavat ovat jatkossa lain ja hyvän hallintotavan mukaisia, toiminta läpinäkyvää ja verovarojen käyttö vastuullista.
– Olemme muun muassa lisänneet sisäisen tarkastuksen resursointia, teettäneet ulkopuolisia selvityksiä ja uudistaneet organisaation johtamisrakenteita siten, että johtamisvastuut ovat jatkossa selkeitä.
Joidenkin ilman kilpailutusta ostettujen vastaanottokeskusten palvelut jatkuvat yhä. Migri on irtisanonut kaikki ilman kilpailutusta tehdyt sopimukset, mutta sopimuksissa on ollut pisimmillään puolen vuoden irtisanomisaikoja.
Migri on irtisanonut sopimuksia vasta edellisen sopimuskauden loputtua. Tämän vuoksi osa sopimuksista päättyy vasta heinäkuun lopussa.