Suomen uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa näkyy uuden tasavallan presidentin Alexander Stubbin kädenjälki. Suomen linja perustuu nyt ”arvopohjaiseen realismiin”.
Termi on tuttu Stubbin presidentinvaalikampanjasta, mutta aiemmin sillä ei ole virallisesti kuvattu Suomen linjaa.
Tänään torstaina julkistetussa selonteossa puhutaan myös ”uuden ajan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta”. Kyse on ensimmäisestä Nato-ajan selonteosta.
Se pohjautuu Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan. Valtioneuvosto on tehnyt sen yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa. Valtioneuvosto on asettanut selontekoa varten eduskuntapuolueiden seurantaryhmän.
Selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista ympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet lähivuosille.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi, selonteko linjaa.
Tässä tärkeimmät asiat.
1. Nyt puhutaan ”uuden ajan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta”
Vaikka selonteko ei sisällä varsinaisia yllätyksiä, on se silti mullistava verrattuna edelliseen, Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikaiseen, vuonna 2020 tehtyyn selontekoon. Vuonna 2022 Venäjän hyökkäyssodan alettua sitä päivitettiin ajankohtaisselonteossa.
Vuoden 2020 selonteossa todettiin, että Venäjän toimien johdosta Ukrainassa turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt ja EU:n ja Venäjän väliset suhteet heikentyneet.
Todellinen käännekohta tapahtui, kun Venäjä aloitti helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Se pisti vedet liikkeelle Suomessa. Naton jäsen Suomesta tuli huhtikuussa 2023.
Uuden selonteon mukaan Venäjän hyökkäyssodan loppua ei näy. Uhkaa Venäjän sotatoimien laajenemisesta Ukrainan ulkopuolelle ei voi poissulkea. Suomen ja EU:n on varauduttava siihen.
Samaan aikaan koko maailman valtasuhteet ovat myllerryksessä ja kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää haastetaan erityisesti Kiinan ja Venäjän johdolla.
Uudessa selonteossa keskitytään aiempaa enemmän Suomen kovaan sotilaalliseen turvallisuuteen unohtamatta silti muita arvoja.
Selonteossa korostetaan myös kokonaisturvallisuutta: talouden kilpailukykyä, teknologista suorituskykyä, kestävää julkista taloutta sekä sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.
”Arvopohjaisen realismin” mukaan Suomi pitää kiinni muun muassa demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, kansainvälisestä oikeudesta ja ihmisoikeuksista, rauhasta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.
Realismia on, että Suomen täytyy toimia myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät näitä arvoja samalla lailla korosta.
2. Venäjä-suhteet jäissä niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mullistanut perustavanlaatuisesti Suomen ja Venäjän suhteet, tuoreessa selonteossa todetaan.
Poliittiset suhteet ovat nyt poikki. Vain diplomaattiset suhteet ja välttämätön viranomaisten yhteistyö muun muassa maiden rajalla toimivat.
Poliittisia suhteita Venäjään ei voida rakentaa niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa ja kansainvälisen oikeuden rikkomista.
Suomi pyrkii kuitenkin tukemaan Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä mahdollisuuksien mukaan. Selonteossa pidetään myös tärkeänä, että Venäjän-tuntemusta ylläpidetään.
Sotaisuudestaan huolimatta Venäjän ei katsota aiheuttavan välitöntä sotilaallista uhkaa Suomelle. Selonteon mukaan sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen Suomea vastaan on kuitenkin varauduttava.
On odotettavissa, että Venäjä jatkaa hybridihyökkäyksiä Suomea vastaan. Niistä esimerkki on turvapaikanhakijoiden ohjaaminen itärajalle. Kriittisen infrastruktuurin vaurioittamiseen varaudutaan entistä paremmin.
3. Nato ja Yhdysvallat Suomen puolustuksen lukkoja
Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan on noussut, selonteossa todetaan.
Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja sen turvatakuiden piirissä samaan aikaan, kun Suomi ylläpitää vahvaa kansallista puolustuskykyä.
Suomi ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita, selonteossa todetaan. Suomi osallistuu myös aktiivisesti Naton ydinasepelotetta koskevan politiikan muotoilemiseen.
On odotettavissa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Venäjä vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan ja toimintaansa läntisillä rajoillaan niin nopeasti kuin se Ukrainassa käymältään hyökkäyssodalta kykenee.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ja tiivistyvä yhteistyö Yhdysvaltain kanssa kuitenkin vahvistavat Itämeren ja Pohjois-Euroopan vakautta ja pienentävät alueella sotilaallisen voimankäytön riskiä, selonteossa arvioidaan.
Nato-jäsenyyden myötä Suomesta tuli läntisen arvoyhteisön jäsen viimeistä piirtoa myöten.
Myös suhde Yhdysvaltoihin on lähentynyt.
Vuoden 2020 selonteossa Yhdysvallat kuvattiin Suomelle tärkeäksi ja läheiseksi kumppanimaaksi. Nyt läntinen supervalta on ”Suomen keskeinen liittolainen ja strateginen kumppani”.
4. EU säilyy tärkeimpänä arvoyhteisönä, Ukrainan tuki jatkuu
Uusista liittolaisuuksista huolimatta Euroopan unioni säilyttää selonteon mukaan asemansa Suomen tärkeimpänä poliittisena ja taloudellisena arvoyhteisönä.
EU:n luonne ulko- ja turvallisuus- sekä puolustuspolitiikassa on Venäjän hyökkäyssodan myötä vahvistunut. EU on asettanut Venäjälle laajoja pakotteita ja tukenut Ukrainaa kymmenien miljardien arvosta.
Suomen poliittinen ja taloudellinen tuki, puolustusmateriaali- ja humanitaarinen apu jatkuvat Ukrainalle niin kauan kuin ne ovat tarpeen, selonteossa vakuutetaan. Samaan pyritään EU:n tasolla.
Suomi ajaa Euroopan investointipankin roolin vahvistamista puolustusteollisuuden rahoittamisessa.
Koronapandemian ja hyökkäyssodan aikana EU on osoittanut voimansa arvoyhteisönä.
Selonteon mukaan EU:n vetovoimasta kertoo se, että unionin laajentuminen on palannut agendalle.
5. Kiinan suhteen ei oteta jyrkkiä kantoja
Vaikka Kiina on Venäjän hiljainen tukija hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan, selonteossa painottuu idän supervallan suhteen realismi. Jyrkkiä kantoja ja painostuskeinoja ei esitetä.
Kiina on jatkossakin Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja Suomi toimii Kiinan kanssa johdonmukaisesti omien arvojemme pohjalta, selonteko linjaa.
Sekä Yhdysvallat että EU katsovat, että keskinäisriippuvuudet ja globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, edellyttävät yhteistyötä Kiinan kanssa, selonteossa todetaan.
Samaan aikaan kuitenkin Kiinan tavoitteet kriittisten tuotanto- ja toimitusketjujen kontrolloimisessa asettavat haasteen Suomelle ja Euroopalle.
Kasvavat riskit on tiedostettava, niihin on varauduttava ja niitä on ennaltaehkäistävä, selonteko toteaa.
6. Selonteko käsittelee myös käännytyslakia
Selonteossa käsitellään myös ajankohtaisia keinoja estää välineellistettyä maahanmuuttoa. Siinä vieras valtio ohjaa Suomen rajoille turvapaikanhakijoita vahingoittamis- ja painostustarkoituksessa.
Orpon hallitus on antanut esityksen niin sanotusta käännytyslaista. Se antaisi mahdollisuuden estää väliaikaisesti ihmisiä hakemasta turvapaikkaa Suomen rajalla tai sen läheisyydessä. Oikeustieteilijät ovat arvostelleet hallituksen esitystä kovasanaisesti.
Selonteko ottaa asiaan kantaa välillisesti: Jotta välineellistettyä maahanmuuttoa koskevan oikeuskäytännön kehittymisessä huomioitaisiin mahdollisimman laajasti ilmiön luonne, laajuus ja vakavuus, Suomi osallistuu ja vaikuttaa oikeudelliseen vuoropuheluun.
Selonteon mukaan Suomelle on erityisen tärkeää varmistaa, että EU-tason säännöksissä olisi riittävä kansallinen liikkumavara näissä tilanteissa.
EU:n on kunnioitettava valtion keskeisiä tehtäviä, kuten yleisen järjestyksen ylläpitämistä, kansallisten turvallisuuden takaamista ja ihmisoikeuksista huolehtimista, selonteko toteaa.
Juttua päivitetetty 20.6. klo 11.55: Lisätty lause: Selonteon mukaan sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen Suomea vastaan on kuitenkin varauduttava.