Oli kesäkuun 24. päivä vuonna 1974.
Viisi silloisen saamelaisvaltuuskunnan jäsentä nousi pienlentokoneeseen Ivalossa. Heidän oli määrä matkata konferenssiin Snåsaan, Norjaan.
Lentokone kantoi nimeä Beechcraft V35A Bonanza. Sen kapteenina toimi rovaniemeläinen, 20-vuotias Pekka Petteri Niemi. Nuoresta iästään huolimatta Niemellä oli lehtitietojen mukaan runsaasti lentokokemusta ja takanaan paljon lentotunteja.
Niemen pienlentokone nousi Rovaniemeltä. Hän otti kyytiläiset mukaan Ivalosta, josta koneen piti jatkaa Trondheimiin pysähtyen tankkaamaan Altassa ja Bodøssa.
Kyytiin nousseet miehet olivat Jouni Aikio, 44, Sodankylän Vuotsosta, Jouni J. Vest, 56, Utsjoen Rovisuvannosta, Reidar Suomenrinne, 43, Utsjoelta, Uula A. Länsman, 36, Inarin Angelista sekä Artto Sverloff, 41, Sevettijärveltä.
Bodøn kohdalla matka kuitenkin päättyi. Bonanza katosi kyydissään kuusi miestä.
Tuosta päivästä on tullut nyt kuluneeksi 50 vuotta. Kukaan ei edelleenkään tiedä, mitä tapahtui.
Outo tunne
Myös inarilaisen Matti Morottajan piti nousta tovereidensa kanssa koneeseen tuona kesäpäivänä.
Morottajalla oli kuitenkin outo tunne. Hänestä tuntui, että matkalla voisi sattua jotain.
Häntä epäilyttivät monet asiat: lentäjän nuori ikä, Norjan rannikon hurjat säät, pitkä matka.
– Arvelin, etten lähdekään sinne, sanoo Morottaja 50 vuotta myöhemmin.
Morottaja oli tuolloin kolmekymppinen saamelaispoliitikko.
Hänkin kuului saamelaisvaltuuskuntaan, joka oli nykyisten saamelaiskäräjien edeltäjä. Valtuuskunta toimi vuosina 1973–1995. Se oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella. Reidar Suomenrinne oli valtuuskunnan puheenjohtaja.
Jäljettömiin
Bodøssa satoi. Siellä lentokone piti tankata.
Bodøn lentokentän kohdalla, kolmen kilometrin korkeudessa kapteeni Niemi pyysi lennonjohdolta lupaa laskeutumiseen.
Tarkoitus oli tehdä ennen laskeutumista pieni mutka ilmassa lentokentän lähellä, meren päällä.
Kapteeni Niemi otti viimeisen kerran yhteyttä lennonjohtoon, kun kone oli enää seitsemän minuutin päässä lentokentästä. Hänen piti ottaa yhteyttä vielä uudelleen, mutta sitä ei koskaan tapahtunut.
Kone katosi jäljettömiin mukanaan lentäjä ja viisi matkustajaa. He olivat monille läheisiä.
Poikia, isiä, veljiä, puolisoita. Yhteisössään tunnettuja vaikuttajia.
Moni lapsi jäi ilman isää. Moni puoliso ilman miestä.
He ovat edelleen vailla vastauksia.
Konetta etsittiin Bodøn tuntureilta ja merestä tuloksetta. Vielä tähänkään päivään mennessä konetta ei ole löydetty.
Nykyaikaisin menetelmin konetta ei ole tiettävästi edes etsitty Lapin Kansan mukaan.
On siis edelleen mysteeri, mitä koneessa viimeisten minuuttien aikana tapahtui ja minne se päätyi.
Vain öljyä meressä
Tieto onnettomuudesta levisi nopeasti. Koneessa olleiden omaiset kuulivat tapauksesta samana iltana.
Kun lennonjohdossa huomattiin koneen katoaminen, lähetettiin helikopteri etsintöihin vain muutamassa minuutissa.
Samalla annettiin hälytys koko alueelle, ja viranomaiset Lofooteilta saakka määrättiin etsintöihin. Myös merillä olleet kalastusveneet osallistuivat.
Täysipäiväiset etsinnät kestivät lehtitietojen mukaan kolme päivää.
Ainoa, mitä löydettiin, oli öljyläikkä meressä.
Tapaus herätti monenlaisia spekulaatioita, kuten usein käy.
Joissakin lehtiteksteissä kerrottiin, että kapteeni olisi vaikuttanut epävarmalta puhuessaan viimeisen kerran lennonjohdolle.
Olisiko käynyt niin, ettei kapteeni löytänyt sateisessa säässä lentokentälle ja lensi, kunnes polttoaine loppui?
Jäätyivätkö koneen siivet ja se putosi mereen kuin kivi? Mediatietojen mukaan lennonjohto olisi varoittanut siitä, että siivet voivat jäätyä.
Entä eksyikö kapteeni ja ohjasikin koneen Bodøsta etelän suuntaan, tuntureille? Alueen asukkaat ilmoittivat viranomaisille kuulleensa tuntureilla pienlentokoneen äänen. Jotkut väittivät kuulleensa jopa jonkinlaisen räsähdyksen.
Viranomaiset tutkivat näitäkin väitteitä, mutta vastausta ei löytynyt.
Mikään ei myöskään viitannut siihen, ettei kapteeni olisi tiennyt koneen sijaintia tai olisi ollut muuten vaikeuksissa.
Tyhjiksi jääneet tuolit
Lennolta jättäytyneen Matti Morottajan mieleen tapaus nousee aina silloin tällöin, muttei enää jatkuvasti.
– Edelleen se vaikuttaa niiden ihmisten elämään, keitä se eniten koskettaa. Se oli tuhoisa tapaus, joka on pitkään säilynyt saamelaisten ja yhteisön muistoissa, sanoo Matti Morottaja.
Vieläkin hän ajoittain pohtii, mitä Bodøn taivaalla tapahtui. Kuinka onnekas hän itse sattui olemaan.
– Olen monesti pohtinut sitä, kun minulla on kolme poikaa ja nyt neljä lastenlasta. Jos olisin lähtenyt, ketään heistä ei olisi.
Koneen matkustajat olivat aikansa saamelaispolitiikan kärkinimiä, joten onnettomuus vaikutti rajusti myös silloiseen saamelaisten parlamenttiin.
– Kun viisi poliitikkoa yhtäkkiä katoaa, voi ymmärtää, että pienessä yhteisössä vaikutus on suuri, sanoo saamelaiskulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola.
Viisi tuolia jäi tyhjäksi niin valtuuskunnan kokouksissa kuin Snåsassa järjestetyssä konferenssissakin.
Kuusi miestä ei koskaan palannut kotiin. Heidän kohtalonsa on ollut mysteeri nyt viidenkymmenen vuoden ajan.