Loukussa

– On hyvin huono olo tehdä työtä, josta jää tappiolle.

Jarno, 25, insinööri, ex-pitkäaikaistyötön ja nyt yhdessä yleisimmistä kannustinloukuista.

Puolitoista vuotta sitten Jarno jäi työttömäksi. Hän teki heti prosessiteollisuuden insinööriksi valmistumisen jälkeen viisi kuukautta oman alan töitä Lappeenrannassa.

Jarno irtisanottiin, koska työnantajan taloudellinen tilanne heikkeni Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan takia. Hyökkäyssota Ukrainaan ja Venäjän-pakotteet heikensivät Etelä-Karjalan yritysten tilannetta ja maakunnan talouskasvu on miinuksella. Työttömyysaste on Suomen korkein.

Kannustinloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa tuet ovat suhteessa mahdolliseen palkkaan sen suuruisia, ettei tukia saava koe taloudellisesti kannattavaksi hakeutua töihin tai vastaanottaa työtä. Loukussa olevan tekemät vähäiset työtunnit saattavat vähentää tukia sen verran, että lopulta henkilön kuukausitulot vähenevät.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) kaksi vuotta sitten tekemän arvion mukaan Suomessa oli yli satatuhatta henkilöä kannustinloukussa.

Nyt Jarno kertoo, miltä tuntuu olla tahtomattaan loukussa.

Irtisanomisen jälkeen Jarnolle on ollut vaikea löytää oman alan töitä Etelä-Karjalasta ja viereisistä maakunnista.

Useisiin työhaastatteluihin hän kertoo päässeensä.

Työ- ja elinkeinoministeriön työvoimabarometrin mukaan Jarnon alalla oli huhtikuussa koko Kaakkois-Suomen alueella vain reilu 30 avointa työpaikkaa ja yli 850 työtöntä.

Tukien lasku ei motivoi töihin

Jarno haki aluksi oman alan töitä, mutta lopulta hän haki mitä tahansa työtä. Hän haluaisi pysyä Itä-Suomessa, koska on asunut siellä aina.

Vasta puolentoista vuoden työnhaun jälkeen hän sai nollatuntisopimuksen muuttoapulaiseksi. Töitä ei ole ollut tarjolla monta tuntia.

Alkuun Jarno oli muuttotöihin tyytyväinen. Sai tehdä edes jotain. Pian hän huomasi, että vähäinen työnteko ei välttämättä olekaan kannattavaa.

Jarno saa asumistukea lähes 300 euroa ja työttömyysturvaa noin 500 euroa. Lisäksi hän saa 120 euroa toimeentulotukea, joka edellyttää jatkuvaa paperityötä Kelan kanssa.

Yli 150 euron palkka kuukaudessa vähentää toimeentulotukea. Jarno ei siis välttämättä hyödy vähäisestä työn tekemisestä taloudellisesti, koska hän menettää toimeentulotukea, jos tienaa liikaa.

Myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätös poistaa työttömyysturvan suojaosa osuu Jarnoon.

Suojaosa antaisi Jarnolle mahdollisuuden ansaita 300 euroa kuussa ilman, että se heikentäisi työttömyysturvaa. Nyt kuitenkin jokainen tienattu euro laskee Jarnon työttömyysturvaa 50 sentillä. Tuki heikkenee korkeintaan 150 eurolla kuukaudessa verrattuna aikaan, jona suojaosa oli vielä käytössä.

Vähäinen palkkatyö vähentää siis Jarnon molempia tukia: sekä toimeentulotukea että työttömyysturvaa.

Jarno ihmettelee hallituksen ratkaisua poistaa työttömyysturvan suojaosa.

– Ne, jotka eivät halua tehdä töitä, eivät ylipäätään hyötyneet siitä. Mutta nyt ne, jotka haluavat tehdä töitä edes vähän, kärsivät.

Jarno arvelee, ettei hän tulevaisuudessa aio tehdä pieniä määriä töitä, koska se ei ole taloudellisesti järkevää.

Hän kuitenkin haluaisi työskennellä, jos työtä olisi edes 15 tuntia viikossa.

– Ei siitäkään kovin monta euroa jäisi käteen, mutta jäisi ainakin voitolle. Kyllä työtä ihan työnilosta tekee, kunhan ei tappiolle jää.

Jarnon mielestä työttömät kaipaavat enemmän pehmeitä kannustimia työllistyä kuin kovia.

Vapaaehtoisesti kannustinloukussa

Eläkeläinen, 67-vuotias Timo Pettay varttui hyvätuloisessa perheessä ja asuu perityssä asunnossaan Helsingin Töölössä.

Pettay on ollut useita kertoja kannustinloukussa ja saanut ajoittain työttömyystukia 90-luvulta asti, kokonaisuudessaan useita vuosia. Vain ”hirveä rahapula” olisi ajanut hänet hakeutumaan säännöllisiin töihin.

Pettay sanoo eläneensä hyvää elämää pienten tukien ja pätkätöiden varassa. Hän ei itse varsinaisesti ajattele olleensa kannustinloukussa.

Vain mieluinen työ kiinnosti

Pettay kertoo kokeilleensa tiskausta ja muita ”hanttihommia”, mutta ne eivät olleet hänen juttunsa.

Lopulta Pettay päätyi tekemään usean kerran pätkätöitä Virossa, missä hän teki lintuhavainnointia ja laskentaa. Ne olivat hänelle mieluista työtä. Myös työ luonnon ennallistamisen parissa kiinnosti.

Pettayn elämästä saa sellaisen kuvan, ettei työ- ja elinkeinotoimistolla ole ollut resursseja ohjata häntä työnhaussa.

– 90-luvulla kävin joka kuukausi silloisessa työkkärissä. Nyt 2000-luvulla kerran vuodessa on riittänyt. Palvelun laatu riippuu siitä, kuka on vastassa, Pettay sanoo.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen (2015–2019) aktiivimalli ei ehtinyt vaikuttamaan Pettayhin, sillä hän omien sanojensa mukaan selvisi mallista ”kuin koira veräjästä” ja pääsi eläkkeelle.

Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän oli osoitettava aktiivisuutta tai muuten hänen työttömyysturvaansa alennetaan.

”Kaikki eivät halua elää tukien varassa”

Pettay ei ole hävennyt valintaansa elää tuilla, mutta miettinyt hän sitä on.

Pettay on hyvin kiitollinen siitä, mitä Suomen valtio on hänelle mahdollistanut, ja sanoo pyrkineensä kuluttamaan yhteiskunnan muita varoja mahdollisimman vähän.

Pettay sanoo kuitenkin olevansa sitä mieltä, ettei yhteiskunta toimisi, jos kaikki eläisivät tukien varassa.

– Eivätkä kaikki haluakaan elää niin.

Pettay ajattelee myös, ettei ”varmaankaan ole oikein”, että kaikilla olisi mahdollisuus elää tuilla. Pettay katsoo, että se on ollut hänelle hyväksyttävää, koska ajattelee, ettei ole varsinaisesti koskaan valinnut elää niin.

– Ajattelen, että minun kohdallani elämä on vain mennyt näin.

Jutun haastateltavat löytyivät, kun Yle etsi Kela-koneen julkaisun yhteydessä ihmisiä kertomaan kannustinloukuistaan.

Juttua tarkennettu 28.6. kello 12.00: Työttömyysturva heikkenee suojaosan poistamisen myötä korkeintaan 150 eurolla kuukaudessa verrattuna aikaan, jona suojaosa oli vielä käytössä. Aiemmin jutussa luki, että tuki heikkenee korkeintaan 150 eurolla, jolloin saattoi saada käsityksen, ettei työttömyysturva voisi ansaitsemisen myötä laskea kuin enimmillään 150 euroa.