Torstai-lehdessä Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla ollaan huolissaan tulevaisuudesta.
Posti aikoo lopettaa ilmaisjakelulehtien jakelun ensi vuoden alusta alkaen, ja päätös iskee lujaa haja-asustusalueille.
Torstai-lehdessä Postin päätös tarkoittaa, että nyt joudutaan pohtimaan, pystytäänkö toimintaa jatkamaan, kertoo lehteä kustantavan Järvi-Pohjanmaan Viestinnän hallituksen jäsen Jani Levijoki.
– Meillä ei mene jakeluun, että tässä maassa yhden yrityksen mahtipäätöksellä saadaan osa painettua mediaa lopettamaan, Levijoki sanoo.
Torstai on ilmestynyt kerran viikossa 25 vuoden ajan ja se on kuluttajalle ilmainen kaupunkilehti. Lehden jakelu on noin 10 000 kappaletta ja sitä jaetaan 11 kunnassa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen alueella.
Posti perustelee päätöstään jakelun kokonaismäärän rajulla vähenemisellä. Digitalisaatio ja muutos kuluttajien käyttäytymisessä ovat vähentäneet paperisen postin jakamista noin 70 prosenttia kymmenen vuoden aikana ja määrä jatkaa laskuaan.
Vain huonoja vaihtoehtoja
Postin päätöksen seurauksena kaupunkilehdet joutuvat etsimään itselleen uutta jakelukanavaa. Jos alueen ainoa jakelukanava on Posti, se ei ole välttämättä yksinkertaista.
Levijoen mukaan yksi mahdollisuus on pohtia digitalisoitumista, mutta Torstai-lehdelle hän ei pidä sitä vaihtoehtona.
– Digitaalisuus ei ole meille ratkaisu, ainakaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, Levijoki toteaa.
Ilmaisjakelulehden teho perustuu pitkälti siihen, että se jaetaan jokaiseen talouteen lehteiltäväksi.
Torstai-Lehdellä on myös verkkojulkaisu, mutta siitä saatava tulo on vain 5–10 prosenttia liikevaihdosta.
– Olemme media, joka on totuttu saamaan ilmaiseksi. Muuttuminen maksulliseksi niin, että saadaan riittävän paljon tuloa digitaalisen lehden pystyssäpitämiseksi, on suorastaan mahdotonta.
Toinen vaihtoehto Alajärvellä on löytää Postin tilalle ulkopuolinen jakeluyhtiö. Maaseutualueella sekin on haastavaa.
– Ulkopuoliset jakeluyhtiöt eivät pysty järjestämään kustannustehokasta jakelua pienille kylille, joita tällä alueella paljon on, sanoo Levijoki.
Tämä tarkoittaisi sitä, ettei lehteä voitaisi jakaa samassa laajuudessa maaseutualueille kuin taajamiin.
Kolmas vaihtoehto on lehden muuttaminen tilauspohjaiseksi. Torstai-lehdessä journalistinen sisältö on ollut tärkeässä roolissa alusta lähtien. Se on ollut mainostajien toive, ja siten osin myös suosion salaisuus, uskoo Levijoki.
– Meille on tullut yhteydenottoja, että ollaan valmiita tilaamaan lehti, mutta en usko, että tilauksia tulisi niin paljon, että pystyisimme jatkamaan toimintaa.
Uutismedian liitto huolissaan syrjäseutujen lukijoista
Suomessa ilmestyy yli 50 kuluttajalle maksutonta lehteä, joista osalle Posti on pääasiallinen jakelukanava, kertoo Uutismedian liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen.
Uutismedian liitto on sanomalehtien ja kaupunkilehtien julkaisijoiden toimialajärjestö.
Vähintään kerran viikossa ilmestyviä kaupunkilehtiä kuuluu liittoon 47. Kansallisen mediatutkimuksen mukaan painetuilla kaupunkilehdillä tavoitettiin noin 1,6 miljoonaa lukijaa vuoden 2023 tarkastuksessa.
Hannikainen sanoo päätöksen tuntuvan pahalta.
– Tämä Postin päätös käsittää kaiken osoitteettoman mainonnan ja journalismin. Olisin toivonut, että Posti olisi erotellut mainospostin ja ilmaisen journalistisen lehden toisistaan.
Hannikainen sanoo, että päätöksestä kärsivät ne henkilöt, joiden ainoa jakeluoperaattori on Posti.
Hän uskoo, että kaupunkialueella toimivien lehtien on helpompaa löytää korvaava jakeluratkaisu.
Tällä hetkellä Hannikaisen tiedossa on viisi liittoon kuuluvaa lehteä, jotka joutuvat miettimään täysin uutta jakeluratkaisua.
Riski on, että Suomeen syntyy alueita joilta kukaan ei enää seuraa ja uutisoi kuntapolitiikasta, päätösten seurauksista tai yrityselämän tekemisistä, jos jakelu loppuu kokonaan tietyillä alueilla, Hannikainen pelkää.
– Mielestämme osa toimivaa yhteiskuntaa on se, että on olemassa journalismia, joka kirjoittaa alueen ihmisistä ja alueen ihmisille.
Postilaki ei koske peittojakelua
Postipalveluiden myyntijohtaja Kimmo Kauranen sanoo päätöksen olevan usean vuoden keskustelujen tulos.
– Olemme keskustelleet asiakkaiden kanssa useamman vuoden ja yrittäneet löytää ratkaisuja. Keväällä tehtiin postipalveluiden johtoryhmässä lopullinen päätös.
Kauranen kumoaa väitteen siitä, että Posti ajattelee osoiteettomasti jaettavan mainonnan ja journalistinen lehden olevan sama asia.
– Meillä on eri tuotteet silloin, kun puhutaan mainosjakelusta tai kun puhutaan kaupunkilehdestä. Niille kummallekin yhteistä on täyden jakelupeiton jakelu, eli jakelu, jossa pitää käydä joka ikisellä jakelupisteellä.
Postilaki velvoittaa Postin tarjoamaan tiettyjä palveluita Suomessa. Merkittävin ja suurin tuote lain piirissä ovat kortit, kuluttajien lähettämät kirjeet ja käteismaksulliset kansainväliset pikkupaketit
Kaurasen mukaan postilaissa säädettyjen palveluiden osuus Postin printtijakelusta on alle 3 prosenttia.
Kauranen sanoo, että valtion, kuntien ja viranomaisten kansalaisille suunnatun viestinnän jakelu jatkuu edelleen.
– Jos kunnat siirtyvät käyttämään julkista tiedotetta, se jaetaan edelleen kaikille kansalaisille.
Julkista tiedotetta voidaan käyttää valtion, kuntien, viranomaisten ja sellaisten julkisten palveluiden tiedottamiseen, joiden katsotaan olevan tärkeitä kansalaisen kannalta. Julkinen tiedote ei voi sisältää mainontaa.