20 lammasta pitää huolen siitä, että Perämeren kansallispuistoon kuuluvan Pensaskarin alue pysyy siistinä. Suuria ponnistuksia se ei kuitenkaan lampailta vaadi, vaan ne tekevät sitä mistä yleensäkin nauttivat eli syövät maan antimia.
Lampaiden laidunnuksen myötä Perämerellä sijaitsevan Pensaskarin arvoluokka on noussut maakunnallisesti arvokkaasta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi.
– Se on käytännössä korkein luokka mitä voi olla. Se kertoo tämän alueen merkityksen ja laadun paranemisesta, iloitsee Metsähallituksen luonnonsuojelun asiantuntija Anna Kilpiä.
Saaren rantaniittyjen hoidosta ovat hyötyneet niin alueen kasvisto kuin pesimäympäristöjä vaativat vesi- ja rantalinnutkin.
Esimerkiksi uhanalaista punajalkavikloa tavattiin vuonna 2013 Pensaskarissa sekä lähellä olevassa Selkä- ja Maa-Sarvessa yhteensä vain 14 paria. Viime vuonna niitä oli jo 28 paria.
Äärimmäisen uhanalaisia luontotyyppejä
Laidunnuksella on saatu kohennettua myös uhanalaisten luontotyyppien tilaa.
– Pensaskarin perinnebiotoopeissa on äärimmäisen uhanalaisia luontotyyppejä, kuten merenrantaniityt, nummet, kuivat kedot ja hakamaat, eli harvat puustoiset alueet.
Jos lampaat eivät olisi töissä alueella, uhkana olisi, että alueet kasvavat umpeen.
– Silloin esimerkiksi rannat pajukoituvat ja ruovikoituvat, hakamaat kasvavat umpeen puuston tihentyessä, ja nummet katajikoituvat, kertoo Kilpiä.
Myös monet uhanalaiset kasvilajit pärjäävät alueella juuri maisemanhoidon myötä. Hoidon avulla muun muassa ruijannuokkuesikko on saatu säilytettyä ja sen tila on parantunut.
– Ilman laidunnusta se olisi harvinaistunut entisestään, kenties jopa hävinnyt. Myös noidanlukot ja ahokissankäpälä elävät kuivilla kedoilla ja nummilla ja ovat hyviä avointen, paahteisten kasvupaikkojen ilmentäjälajeja.
Kilpiä korostaa, että perinnebiotooppikohteet ovat tärkeitä myös hyönteislajiston monimuotoisuuden kannalta.
Laiduntamisen lisäksi Pensaskarissa on tehty tärkeitä kunnostusraivauksia.
– Täältä on poistettu istutettuja havupuita kuten mäntyä ja kuusta, jotka eivät oikeasti kuulu tänne. Nummilta on poistettu myös katajaa ja rantaniittyjen reunoilta pajua.
Lammaspaimenet huolehtivat eläimistä
Yksin lampaiden ei kuitenkaan tarvitse työskennellä saaressa. Lammaspaimenet huolehtivat niistä kesän ajan Pensaskarissa ja useilla muillakin Metsähallituksen hoitoalueilla.
Paimenten päivittäisiin askareisiin kuuluu muun muassa eläinten laskemista ja niiden hyvinvoinnista huolehtimista.
Paimenille maksulliset, mutta suositut Paimenviikot alkavat yleensä toukokuussa ja loppuvat syyskuussa, jonka jälkeen eläimet palaavat omistajiensa luokse.
Perinneympäristöjä hoidettavana yli 5000 hehtaaria
Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa valtion suojelualueilla perinneympäristöjä kaikkiaan yli 5 000 hehtaarin alalla yhteistyössä sopimuslaiduntajien kanssa. Perinnemaisemia hoidetaan vuosittain muun muassa laiduntamalla tai niittämällä.
Yli 95 % suojelualueiden perinnebiotoopeista toimii lehmien, lampaiden tai hevosten kesälaitumina. Metsähallitus tekee valtion mailla vuokrasopimuksen laidunalueen käytöstä eläinten omistajien kanssa.
Metsähallituksen mukaan lukuisten luontotyyppien uhanalaisuusstatus on kuitenkin edelleen korkea.
Metsähallituksen mukaan kaikki suojelualueiden perinnebiotoopit inventoidaan osana valtakunnallista perinnemaisemainventointia. Valtion mailla perinnebiotooppien hoitoa seurataan vuosittaisella hoidon dokumentoinnilla ja kasvilajiston seurantaan on perustettu pysyviin koealoihin perustuva seurantaverkosto.
16.7.2024 klo. 12:10 Otsikkoa täsmennetty.