Euroopan avaruusjärjestö ESA on ollut vuoden ilman omaa kantorakettia. Ariane 5 -raketti palveli uskollisena työhevosena kolme vuosikymmentä ja lensi avaruuteen 117 kertaa, viimeisen kerran viime kesänä.
Kevyemmän Vega C -raketin laukaisu epäonnistui joulukuussa 2022 ja on ollut tauolla siitä pitäen. Yhteistyö venäläisten kanssa päättyi maan hyökättyä Ukrainaan.
Ariane 6:n piti jatkaa suoraan siitä, mihin edeltäjä jäi, mutta eri syiden takia sen valmistuminen myöhästyi neljä vuotta.
ESA:n avaruuskeskuksessa Ranskan Guayanan Kouroussa eletäänkin jännittäviä hetkiä. Ariane 6:n neitsytlaukaisun epäonnistuminen olisi valtava epäonnistuminen. Moottoreiden sytytyshetkeen viety kenraaliharjoitus sujui ainakin hyvin.
– Kaikki toimi kuin sveitsiläinen kello, ESA:n avaruustoiminnan johtaja Toni Tolker-Nielsen kuvaili.
Ilmatieteen laitoksen Avaruus- ja havaintoteknologiat -yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Ari-Matti Harri pitää uutta rakettia monessa suhteessa edeltäjäänsä parempana.
– Kaikki tehdään vähän paremmin, kaiken pitäisi olla vähän luotettavampaa, Harri sanoo.
Ariane 6 -raketista on kaksi versiota.
64-versio pystyy kuljettamaan yli 10 tonnia satelliitteja 35 000 kilometrin päässä olevalle kiertoradalle ja tuplaten matalille, muutaman sadan kilometrin päässä oleville kiertoradoille. Kantoraketin ylemmän vaiheen Vinci-moottorin avulla satelliitteja pystytään laskemaan eri kiertoradoille, ja se on Arianen vahvuus.
Satelliittien määrä kasvaa rajusti
Maata kiertää eri korkeuksilla noin 10 000 satelliittia, mutta niiden määrä on valtavassa kasvussa. Britannian hallituksen arvion mukaan niitä olisi vuonna 2030 jo 60 000
ESA:n oman raketin puuttuminen osuikin huonoon saumaan.
– Tämä tyhjä kohta on Euroopalle hyvin noloa ja myös käytännöllisesti hyvin ikävä asia, koska eurooppalaisia satelliitteja on odottamassa ja jonossa, Aalto-yliopiston avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio sanoo.
Jonosta poistui jo eurooppalainen sääsatelliittioperaattori Eumetsat, joka Arianen sijaan valitsi amerikkalaisen SpaceX:n Falconin. ESA:n pääjohtaja Josef Aschbacher piti päätöstä ”yllättävänä”.
– Tätä on vaikea ymmärtää erityisesti siksi, että kaikki näyttää hyvältä ennen Ariane 6:n ensilentoa. Kriisin loppuminen on lähellä, Aschbacher sanoi Politico-lehden mukaan.
Ari-Matti Harrin mielestä Eumetsatin päätös oli järkevä.
– Laukaisu on tärkeä, koska meteo-satelliitit tarvitsevat säännöllisesti päivittämistä. Vanhat poistetaan ja uudet pannaan tilalle. Nyt oli jälleen se aika, Harri sanoo.
Toisaalta ESA on itsekin viime aikoina turvautunut Falconin palveluihin.
Päävastuu Ranskalla
Ariane 6 on eurooppalainen mutta vahvasti Ranska-vetoinen projekti: sen osuus on yli puolet. Mukana on kuitenkin 13 maata, pohjoismaista pienillä osuuksilla Ruotsi ja Norja.
Kantorakettien valmistukseen on viime vuosina tullut uusia maita kuten Japani ja Intia.
Vahvin ote on kuitenkin Yhdysvalloilla, ja täysin ylivertainen laukaisukyvyiltään ja luotettavuudeltaan on Elon Muskin SpaceX. Sen Falcon-raketeilla on liki 400 laukaisua, joista vain yksi on mennyt pieleen.
SpaceX on kehittelemässä kaikkien aikojen suurinta kantorakettia, Starshipiä. Se pystyisi kuljettamaan satelliitteja jopa 100 tonnia, mutta välitankkauksen jälkeen se voisi lentää Kuuhun tai jopa Marsiin.
SpaceX:n valttikortti on se, että raketit eivät ole kertakäyttöisiä. Ratkaisu on ekologinen ja laskee hintoja.
Osaamista riittää muillakin amerikkalaisilla. United Launch Alliancen alus Vulcan Centaur on onnistunut testilaukaisuissaan. Myös Amazon-miljardööri Jeff Bezosin yritys Blue Origin on tulossa kisaan.
– Eurooppa haluaa olla omavarainen satelliittilähettäjä. Tämä omavaraisuus ei liity pelkästään avaruuden kantorakettiin, vaan kaikkiin teknologioihin. Jos Euroopalla ei ole omaa mahdollisuutta lähettää satelliittia avaruuteen, se riippuu muista valtioista, professori Kallio sanoo.
Samaa mieltä on tutkimusprofessori Harri. Ariane-projektissa on kyse eurooppalaisesta huoltovarmuudesta.
Edeltäjän ensilento epäonnistui
Kesällä 1996 Kouroussa elettiin myös jännittäviä hetkiä. Ariane 5 lähti ensilennolleen, mutta 40 sekunnin jälkeen raketti alkoi heittelehtiä ja alus tuhottiin.
Ensilennon kyydissä olleissa satelliiteissa oli mukana suomalaista osaamista.
– Se oli erittäin suuri pettymys. Ei tarvitse olla suuri psykologi ymmärtääkseen kuinka suuri shokki se oli eurooppalaiselle tutkimusyhteisölle, Kallio muistelee dramaattisen päivän tapahtumia.
Toisaalta suomalaiset pääsivät iloitsemaan Ariane 5:n toiseksi viimeistä laukaisua. Sen mukana lähti pitkälle matkalle Juice-luotain tutkimaan Jupiterin kuita.
Luotain saapuu perille kesällä 2031. Suomalaistutkijat Aalto-yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksella ovat olleet mukana rakentamassa mittalaitetta, joka tutkii Jupiterin jäisten kuiden pinnoista irtoavia sekä niihin iskeytyviä hiukkasia.
Ariane 6:n ensilennon kyydissä ei ilmeisesti ole Suomessa valmistettua teknologiaa.