Biokaasuteollisuudessa hämmästellään hallituksen suunnitelmia lopettaa biokaasuinvestointeihin suunnattuja tukia. Valtion tuet kohdistettaisiin jatkossa vain sähköiselle ja vetyliikenteelle.
Ala pelkää, että jos tuki biokaasun jakeluasemien investointeihin loppuu, kuljetusalan halu siirtyä biokaasuun vähenee ja vihreä siirtymä hidastuu.
Myös entinen energiaministeri ihmettelee valtion vetäytymistä biokaasualan tukemisesta.
– Pidän sitä outona ratkaisuna. Kun olin energiasta vastaavana ministerinä, niin kaasuhankkeita pyrittiin edistämään. Nyt otetaan takapakkia aika rajusti, sanoo kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.).
Esitykset asiasta ovat lausuntokierroksella. Päätökset tehdään aikaisintaan syksyllä.
Valtion investointituet kiinnostavat biokaasulaitoksiin satsaavia yrityksiä. Käytännössä raha pitää jatkossa löytyä omasta pussista. Investointituki myönnetään kahdeksi vuodeksi vain rakentamiseen.
– Toivotaan, että lausuntokierroksella tulee palautetta ja että hallitus harkitsee asiaa uudelleen. Maatalousvaltaisilla alueilla, kuten pohjalaismaakunnissa, asialla on iso merkitys.
Potentiaalia myös laivaliikenteessä
Vaasalainen jäteyhtiö Stormossen jalostaa biokaasua yhdyskuntajätteestä ja hoitaa myös jakelua kaasuasemille.
Esimerkiksi yhtiön jäteautot ja Vaasan kaupungin linja-autot kulkevat biokaasulla. Stormossenilla on asiakkaille kaupungissa kaksi omaa kaasun tankkausasemaa.
– Huoli on aiheellinen. Jos katsoo EU:n ja hallituksen suunnitelmia, niin linja on ollut ailahteleva. Olkoon vetyä, sähköä tai biokaasua, niin puhutaan isoista investoinneista. Kyky päätösten tekemättömyyteen aiheuttaa epävarmuutta, sanoo Stormossenin toimitusjohtaja Aimo Latvala.
Stormossenin alueelle rakennetaan parhaillaan uutta biokaasureaktoria, joka valmistuu syksyllä 2025. Biokaasumarkkinoilla kysyntää riittää, ja sen uskotaan lisääntyvän. Iso potentiaali olisi muun muassa laivaliikenteessä.
– Pitää huomioida myös meriliikenteen kasvava tarve, joka on siirtymässä hiilineutraalimpaan suuntaan. Laivoissa voidaan hyödyntää nesteytettyä biokaasua. Wasa Line käyttää sitä jo uudessa laivassaan, jatkaa Latvala.
Myös Suomen suurin biokaasujakeluyhtiö Gasum kummastelee hallituksen suunnitelmia kohdistaa tuet sähköön ja vetyyn. Sen mukaan voimassa olleet infratuet ja raskaan liikenteen hankintatuet ovat olleet tehokas tapa edistää biokaasuinvestointeja.
– Jakeluinfran osalta ei ole millään tavoin kannatettavaa, että tuki biokaasun tankkausinfrastruktuurin rakentamiseen poistetaan. Tämä on suoraan vastoin hallitusohjelman tavoitetta edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä Suomessa, kerrotaan yhtiöstä sähköpostitse.
Gasumin mukaan tuen poisto tulee hidastamaan kaasun jakeluinfran kehittymistä ja heikentää kotimaisten biokaasuinvestointien näkymiä.
Syksyllä ehkä päätöksiä
Eduskuntaan uusien energiamuotojen tukemiseen suunnatut rahat tulevat käsittelyyn syksyllä. Sähkön, vedyn ja myös biokaasun infrarakentamisen tukien ja raskaan liikenteen hankintatukien toivotaan jatkuvan.
– Kyllä me uskomme, että siihen tulee muutos ja biokaasu ja synteettinen metaani voisivat olla jakeluinfratuen piirissä, sanoo toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:stä.
Virolainen-Hynnä jatkaa, että jatkossa raskaalle kalustolle on investointitukea haettavissa, mutta kysyntä saattaa vähentyä, jos lisää jakeluasemia ei tehdä tukien puuttumisen takia.
– Jakeluinfrastruktuurin osalta tilanne on vielä epäselvä: tulevatko jakeluasemat olemaan jatkossa tuen sovellusalalla vai eivätkö. Kuljetusyrityksiä kiinnostavat tällä hetkellä eniten kaasuautot.