Kauramaito herättää paljon tunteita, jotka voivat olla voimakkaitakin.
Tämä kävi ilmi Ylen julkaisemasta jutusta, jossa oululaisperhe kertoi saavansa jopa vihamielisiä kommentteja kauramaidon käytöstään arjessa. Myös tutkija sanoi suhtautumisen kauramaitoon jakavan ihmisiä – osa haluaa pysyä siitä erossa ”fanaattisesti”.
Juttu herätti myös keskustelua maito-sanan käytöstä. Saako kaurajuomaa kutsua maidoksi, kun raaka-aineena ei ole lypsetty tuote?
Kysyimme neljältä taholta, miksi kauramaito ja ruoka yleensäkin herättävät niin paljon intohimoja.
Tuottajat: kotimaisuus on tärkeintä
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK edustaa suomalaisia ruoantuottajia. Heidän joukossaan on maitotilallisia, mutta myös niitä, jotka viljelevät esimerkiksi kauraa.
Liiton ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen tunnistaa ilmiön, jossa tunteet nousevat hetkittäin voimakkaastikin pintaan.
– Ruoka on niin henkilökohtainen asia. Ehkä se koetaan omien valintojen kritisointina, vaikka toinen kertoisi vain omista valinnoistansa.
Siivonen toteaa, että myös liiton sisällä käydään aiheen ympärillä keskustelua. Silti tuottajajärjestön kannalta merkityksellisintä on, että kuluttajat ostaisivat ylipäätään suomalaisia tuotteita.
Vaikka kaurapohjaiset tuotteet ovat viime vuosina tulleet ryminällä kauppojen hyllyille, on niillä pitkä historia ja esimerkiksi Itä-Suomessa on ollut perinteenä valmistaa lähinnä jugurttiin vertautuvaa kaurakiisseliä jo kauan aikaa sitten. Historian ymmärtäminen voisi Siivosen mielestä auttaa ennakkoluulojen tasoittamisessa.
Tutkija: hyökkäys voi olla puolustusreaktio
Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom kirjoittaa Ylelle sähköpostiviestissään, että ruoka, syöminen ja ruoantuotanto ovat asioita, joita on hyvin hankala tänä päivänä erottaa politiikasta.
– Kulutusvalinnat ja arvomaailmat ovat niin vahvasti läsnä elämäntyylissämme, että niistä pystyy päättelemään yhtä sun toista lopulta poliittiseksi miellettävää.
Väitöskirjatutkija Tuomas Salonen Helsingin yliopistosta sanoo, että ruoka on teema, joka on omiaan nostamaan esille myös moraalikysymyksiä. Jos ruokailussa otetaan huomioon ympäristö- ja eläinoikeuskysymykset, voi ruokailuun tulla mukaan myös kysymyksiä oikeasta ja väärästä.
Salosen mukaan ihmisillä on perimmäinen tarve nähdä itsensä hyvänä tai vähintäänkin oikeuttaa oma toimintansa toisten silmissä ja sulkea moraaliset ristiriidat ulkopuolelle tai selittää ne jollain tavalla pois.
– Yksi reaktio, mikä siitä syntyy, voi olla tarve hyökätä ja purkaa syyllisyyttä ja kiukkua niitä kohtaan, jotka niistä ristiriidoista muistuttavat.
Kauramaito voikin Salosen mukaan symboloida eräänlaista yhteiskunnallista jakolinjaa.
– Ovat perinteistä elämäntapaa noudattavat talousmaidon juojat ja sitten ovat kaupunkilaiset, korkeasti koulutetut, ”tiedostavat” ihmiset, jotka käyttävät kauramaitoa.
Pari vuotta sitten Suomessa otsikoissa oli kauramaitovalmistaja Oatlyn mainoskampanja, jossa laajalti jaettuun lehtiseen oli koottu ”maitomyyttejä”.
Taru Lindblomin mukaan siitä seuranneessa keskustelussa nousivat esille perinnettä, kansallista taloutta ja maidon merkitystä ruokavaliossa korostava gastronationalismi ja toisaalta ympäristöä ja eläinten hyvinvointia painottava gastroplanetarismi.
Muitakin ruokakohuja Suomessa on viime vuosina noussut.
Valio: Maidolla on pitkät perinteet Suomessa
Perinteinen maitotalo Valio toi markkinoille omat kaurapohjaiset tuotteensa vuonna 2018. Muutos herätti kysymyksiä myös talon sisällä, toteaa Valion kasvuliiketoiminnasta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi.
– Kävimme aika paljon myös sisäistä keskustelua, voiko maitotalo tehdä tuotteita, jotka kannibalisoivat maitotuotteita.
Kannibalisaatiolla viitataan siihen, että yrityksen oma tuote nakertaa perinteisen tuotteen asemaa.
Salusjärven mukaan silloin keskustelu julkisuudessa oli vielä nykyhetkeä voimakkaampaa, vaikka kärjekkäisiin mielipiteisiin törmää edelleen.
Keskustelu on myös osin politisoitunut esimerkiksi ilmastoteemojen ympärille. Kaupassa myynnissä olevat arkiset tuotteet on helppo nostaa tikun nokkaan.
– Kyllähän poliittisesta ääripäistä on lähtenyt monta kertaa hyvinkin suuri vastakkainasettelu ja tämä on ehkä heijastuma siitä keskustelusta.
Myös perinteet vaikuttavat Salusjärven mukaan keskustelukulttuuriin. Suomi on ollut maitomaa, Salusjärvi toteaa.
– Olemme hyvin arktinen maatalousmaa, ja nurmi sattuu olemaan kasvi, mikä Suomessa kasvaa hyvin. Kun nurmea on syötetty lehmille, maito on ollut sellainen peruselintarvike näillä leveyspiireillä.
Vegaani: Keskustelua ei käydä oikeista asioista
Vegaaniliiton aktiivi Jaakko Perttunen käy mielellään keskustelua ruokavaliostaan ja valinnoista, joita hän arjessaan tekee. Hän kertoo olevansa vegaani, koska haluaa puolustaa eläinten oikeuksia ja ehkäistä ilmastokriisiä.
Perttunen sanoo, että ei huomaa arjessaan ihmisten ärsyyntymistä omasta ruokavaliostaan. Sitä vastoin verkossa tapahtuva keskustelu eroaa rajusti siitä, mitä kommentointi on kasvotusten.
Vaikka keskustelu on osin politisoitunut, toivoisi Perttunen keskustelun siirtyvän enemmän konkretian tasolle. Hänen mielestään keskusteluun pitäisi nostaa entistä enemmän eläinten oikeudet ja ruoantuotannon ympäristövaikutukset.
– Aika vähän päivän politiikassa mietitään ruokapolitiikkaa.