Väylävirasto aikoo ohjeistaa alentamaan maanteiden nopeusrajoituksia 100 kilometrin tuntinopeudesta 80 ja 90 kilometrin tuntinopeuteen ympäri Suomea. Nopeuksien alentaminen koskisi noin 1800 tiekilometriä. Lausuntokierros nopeusrajoitusten alentamisesta päättyi torstaina 4. heinäkuuta.
Lausunnon antajia huolettivat matka-aikojen pidentymisestä aiheutuvat haitat tienkäyttäjille ja elinkeinoelämälle. Rahtarit ry:n mukaan nopeusrajoitusten laskeminen aiheuttaisi raskaan liikenteen aikatauluihin paineita.
Rahtarit kertoo ajonopeuden ylläpidon olevan yksi raskaiden ajoneuvojen taloudellisen ajamisen edellytyksistä.
Suomen kuljetus ja logistiikka (SKAL) ry:n mukaan ajonopeuksien laskemisen sijaan teillä pitäisi keskittyä tieverkon kunnostamiseen.
Nopeusrajoitusten alentamisella olisi järjestön mielestä negatiivisia vaikutuksia erityisesti jakeluliikenteen ja julkisen liikenteen sujuvuuteen, sekä pitkän matkan tavaraliikenteen liikennevirran hidastumiseen ja nopeuksien vaihteluun.
Maakunnilta tiukkaa vastustusta
Etelä-Karjalan liitossa nopeusrajoitusten alentamista vastustetaan etenkin maakunnan saavutettavuuden vuoksi. Liiton lausunnossa vedotaan erityisesti itäisen ja pohjoisen Suomen harvaan tieverkkoon sekä pitkiin välimatkoihin. Liiton mukaan pienilläkin nopeusrajoitusten kiristyksillä voi olla vaikutusta koettuun matka-aikaan ja mielikuvaan alueen saavutettavuudesta.
Maakunnista myös Etelä-Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin liitot vastustavat rajoituksia, koska maakuntien saavutettavuus vaikeutuisi.
Lausuntokierroksella ajonopeuksien alentamista kannattivat muun muassa Liikenneturva sekä Pyöräliitto. Niiden lausunnoissa painottui liikenneturvallisuuden lisääntyminen. Myös Helsingin seudun liikenne (HSL) arvioi, että Väyläviraston ohjeistus on kannatettava liikenneturvallisuuden vuoksi.
HSL painottaa, että pitkän matkan joukkoliikenteen järjestäjiä pitää kuulla silloin, kun määritellään uusia nopeusrajoituksia linja-autoliikenteen reiteille.
Päästövaikutuksista ristiriitaisia mielipiteitä
Väyläviraston ohjeistuksen taustalla on lisätä liikenneturvallisuutta. Väylävirasto arvioi, että muutoksilla voitaisiin välttää vuosittain seitsemän kuolemaa tai vakavaa loukkaantumista, ja myös hiilidioksidipäästöt pienenisivät.
SKAL:in lausunnossa otetaan kantaa myös liikennepäästöihin. Sen mukaan nopeusrajoituksen ollessa 80 kilometriä tunnissa raskas liikenne hidastaa ja kiihdyttää todennäköisesti useammin, mikä vaikuttaisi suoraan polttoaineen kulutukseen sekä päästöihin.
SKAL kertoo liikennevirran hidastumisen saavan aikaan myös liikennöinnin lisääntymistä. Tällöin kuljetusmatkojen pidentyessä myös päästöt lisääntyisivät.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) painottaa Ylen kesäkuussa julkaistussa uutisessa liikenneturvallisuuden olevan kaikkien etu.
– Jos todetaan 150 kilometrin pätkällä, että nopeusrajoituksen lasku estää useamman kuoleman tai vakavan loukkaantumisen, ja vastaavasti tulee viisi minuuttia lisää matka-aikaa, niin tämä on punnintakysymys.
Väyläviraston toimialajohtaja Virpi Anttila totesi aiemmin, että rajoitusmuutokset ovat tarpeen myös yksittäisillä vilkasliikenteisillä tieosuuksilla, joilla on kohonnut riski kohtaamisonnettomuuksiin. Näitä teitä on muun muassa Etelä- ja Keski-Suomessa.