Svoboda | Graniru | BBC Russia | Golosameriki | Facebook

Meri-Lapissa yli tuhat omakotiasujaa ei ole ilmoittanut biojätteestä – jätehuolto laskuttaa hukkakäynneistä

Uusi jätelaki on tuonut biojätteen lajitteluvelvoitteen noin 10 000 omakoti- tai paritalolle Kemissä, Keminmaassa ja Torniossa.

Ruoanlaitossa syntynyttä kasvijätettä metallisessa kulhossa.
Biojätteen erilliskeräyksen laajentamisen tavoitteena on lisätä biojätteen hyödyntämistä. Kuva: Joel Peltonen / Yle
Jarno Tiihonen

Yli tuhat omakotiasujaa ei ole tehnyt ilmoitusta biojätteen keräyksestä Meri-Lapissa.

Kaikkiaan uusi jätelaki on laajentanut biojätteen lajitteluvelvoitetta noin 10 000 omakoti- tai paritalolle Kemissä, Keminmaassa ja Torniossa.

Kiinteistöjen on hankittava joko kompostori tai biojätteen keräysastia ja ilmoitettava valinnastaan Perämeren Jätehuollolle.

Jätehuolto on kilpailuttanut jätteenkeräyksen ja urakoitsijalla on oikeus saada korvauksensa.

– Kiinteistöltä, jolta keräyskierroksen aikana ei löydy biojäteastiaa tai asiakasrekisterissä ei ole merkintää hyväksytystä kompostoinnista ja kiinteistö on asuttu, laskutetaan hukkanoutomaksuna jätetaksan mukainen kuljetusmaksu. Maksu on julkisoikeudellisena saatavana suoraan ulosottokelpoinen, kertoo tiedotteessa Perämeren Jätehuollon toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala.

120 litran biojäteastian tyhjennys maksaa 5,28 euroa tyhjennyskerralta.

Biojätteen energia ja ravinteet halutaan hyödyntää

Jätelain muutoksen tavoitteena on lisätä biojätteen hyödyntämistä.

Aiemmin suurin osa biojätteistä on hyödynnetty energian tuotannossa sekajätteen joukossa. Jätteen poltossa kuitenkin menetettiin biojätteen ravinteet.

Erilliskerätyn biojätteen käsittelyssä biokaasulaitoksessa hyödynnetään jätteen energia kaasuntuotantoon ja ravinteet lannoitteeksi.

Kotikompostoinnissa menetetään biojätteen energia-arvo, mutta saadaan multaa ja ravinteet pysyvät mukana luonnon kiertokulussa.

Suosittelemme