Valokuitutyömaat levittäytyvät kesäisin kyliin ja kaupunkeihin ympäri Suomen.
Yleisin asukkaiden huolenaihe työmailla on, miksi kaivuujäljet talon edessä tai kadun varrella kasvavat takaisin nurmikoksi niin huonosti.
Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunki valitti valokuituyhtiölle, kun yhtiön työmailla käytetystä mullasta löytyi keppejä, muovia ja käpyjä.
Outoa tavaraa oli myös Lappeenrannan Alakylässä asuvan Jukka Nakarin pihamaalla.
Valokuituyhtiö Valoon urakoitsija Enersense aloitti viime viikolla korjaustoimet monilla asuinalueilla Lappeenrannassa. Valoon myyntijohtaja Antti Ruotsalainen kertoo, että huonolaatuinen multa oli peräisin alihankkijalta, joka on paikallinen toimija.
Valoo tai Enersense eivät kumpikaan halua kertoa multaa toimittaneen yrityksen nimeä, joten sitä ei voitu haastatella.
Nurmi ei kasva, koska...
Lappeenrantalaisen maaurakointifirma Veljekset Ovaskan toimitusjohtaja Ville Ovaska kertoo kolme syytä sille, ettei kylvönurmi lähde kasvuun. Yritys tekee maarakentamisen lisäksi multaa, jota on käytetty esimerkiksi Lappeenrannan kaupungin istutuksissa.
Ovaska kertoo, että he eivät ole olleet urakoitsijana Lappeenrannan kaupungilta korjauskehotuksen saaneilla valokuitutyömailla.
1. Kylvömullan laatu
Valokuitutyömaalla kaapelit peitellään usein maaperän kaivamisen yhteydessä nousseella mullalla. Sen pinnalle laitetaan vielä kylvömultaa, joka on maaperän maata ravinteikkaampaa.
Kylvömullassa nurmikonsiementen olisi tarkoitus itää, mutta vain jos se on laadultaan tarpeeksi hyvää.
– Jotkut toimijat seulovat työmailla käytetyn mullan peltomullasta. Silloin sen laatu voi vaihdella suurestikin, Ovaska sanoo.
2. Kylvömullan määrä
Toinen syy, miksei nurmikko lähde kasvuun on se, että kylvömullan määrässä pihtaillaan.
Silloin täyttömaa ja sen sisältämät kepit ja kivet tulevat näkyviin ensimmäisten sateiden jälkeen.
– Jälki ei välttämättä näytä aluksi pahalta, mutta kun maa sateen jälkeen painuu ja taas kuivuu, nousevat kivet ja kepit näkyviin, Ovaska sanoo.
3. Kuivuus ja pikkulinnut
Kun nurmi on kylvetty maan pintaan, olisi tärkeää, että maa pysyisi kosteana.
– Ilman sadetta tai kastelua siemenet eivät ala itää. Sen sijaan mullan sisältämät rikkakasvien siemenet pääsevät läpi, Ovaska sanoo.
Muita uhkia nurmikon siemenille ovat esimerkiksi pikkulinnut, jotka napsivat siemenet parempiin suihin.
Sen sijaan lämmön ja valon loppuminen ei tuhoa siemeniä. Syksyllä myöhäänkin istutetut siemenet itävät kevään tultua.
Puhdasta maata ei olekaan
Lappeenrannassa valokuitufirmojen jäljiltä on mullan seasta löytynyt muovia, lasia tai kaakelinpalat. Miten ne ovat mullan sekaan päätyneet?
Ely-keskuksen valvontapäällikkö Esa Kuitusen mukaan vanhaa purkujätettä ja maahan kuulumatonta ainesta nousee usein rakentamisen yhteydessä pintaan. Se on peräisin vanhoilta rakennetuilta alueilta.
– Jätehuolto on aika uusi keksintö. Ensimmäinen jätehuoltolaki tuli vuonna 1978, ja sitä ennen oli hyvin tavallista käyttää rakennusjätettä maan täyttämiseen.
Kuitunen sanoo, että maarakentamisessa käytetyn maan laatua ei valvo mikään viranomainen.
– Se on vähän katsojan silmässä, milloin roskaa on liikaa ja pilaantuneen maan raja ylittyy. On myös hyvä muistaa, että sellaista kuin täysin puhdas maa ei ole olemassakaan, Kuitunen sanoo.