Eduskunta äänestää perjantaina käännytyslaista, josta on väännetty pitkään.
Lappilainen kansanedustaja Heikki Autto (kok.) on ollut asian käsittelyssä näköalapaikalla suuren valiokunnan puheenjohtajana.
Autto on osallistunut Suomen edustajana EU-valiokuntien puheenjohtajakokouksiin.
– Itämeren alueen maat ovat tuoneet EU:ssa vahvasti esiin tarvetta ratkaista välineellistetyn maahantulon ongelma myös EU-tason lainsäädännön avulla, Autto kertoo.
”Tuskinpa komissio on Suomea viemässä tästä rikkomusmenettelyyn”
Autto ei usko, että EU-oikeuden kanssa olevat ristiriidat aiheuttavat Suomelle ongelmia, jos poikkeuslaki hyväksytään. Komissio tukee Suomen toimia itärajan asiassa.
– Komission puheenjohtaja on todennut, että Suomen toiminta on ollut hyvää, ja oikeassa suhteessa siihen, miten Venäjä vihamielisesti toimii Eurooppaa ja tässä tapauksessa Suomea vastaan. Joten tuskinpa komissio on Suomea viemässä tästä minkäänlaiseen rikkomusmenettelyyn.
Autto pitää selvänä, että tuleva komissio tulee muuttamaan EU-lainsäädäntöä.
– Edellisessä huippukokouksessa hyväksytyssä strategisessa agendassa linjattiin, että ongelmaan haetaan EU-tason ratkaisua. Suomen lainsäädännön onnistumista seurataan mielenkiinnolla komissiossa ja kumppanimaissa.
”Maasta poistaminen tarvittaessa voimakeinoin”
Jos poikkeuslaki hyväksytään, se voidaan aktivoida voimaan tilanteessa, jos Venäjä kiihdyttäisi vihamielisiä toimia Suomea kohtaan.
Käytännössä rajaesteet ja aidat estäisivät Suomen puolelle tulemisen. Rajavartijat ilmoittaisivat rajalle pyrkiville, että Suomesta itärajalla turvapaikkaa ei voi hakea.
Entä jos kohtelias ilmoitus ei riitä?
– Välineellistettyyn maahantuloon altistettu henkilö, joka on estotoimista huolimatta päässyt maahan, voitaisiin poistaa maasta. Rajavartija toimeenpanisi maasta poistamisen ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin, mutta tarvittaessa voimakeinoin, Autto sanoo.
Aiemmin oikeuskansleri Tuomas Pöysti on todennut, että lain esitysluonnoksessa pitää ”kuvata oikeudelliset keinot tilanteessa, jossa rajavartija joutuisi turvautumaan voimankäyttöön.”
Välineellistetylle maahantulolle altistetulla henkilöllä on käytännössä lailliset edellytykset olla Venäjällä.
– Siten hänellä on myös mahdollisuus palata sinne, Autto toteaa.
Työkalu varautumiseen, jos Venäjä kiihdyttää vihamielisiä toimia
Heikki Autto toivoo, ettei tätä lakia ei tarvitse ottaa käyttöön, mutta lain olemassaolo edesauttaisi itärajan pysymistä rauhallisena.
– Se säädetään sitä varten, että mikäli Venäjä voimistaisi hybridivaikuttamisoperaatioitaan Suomen rajalla, niin meillä on työkalut siihen varautua. Jotta ennalta osoitetaan Venäjälle, ettei Venäjä pysty toimillaan horjuttamaan Suomea.
Venäjän operaatiot voivat Autton mukaan laajentua tulevaisuudessa.
– Venäjä on osoittanut toiminnallaan, että se iskee niihin kohtiin, jotka ovat heikkoja. Ja sen vuoksi Suomen tulee omasta lainsäädännöstään perata nyt pois sellaiset kohdat, joihin Venäjä voisi hybridivaikuttamisoperaatioilla iskeä.
Itäraja pysynee suljettuna vielä pitkään
Poikkeuslaki ja sen hyväksyminen ei suoraan vaikuttaisi siihen, että Suomi voisi taas avata itärajan matkustajaliikenteelle ja tavallisten ihmisten liikkumiselle. Raja pysyy näillä näkymin kiinni, jos Venäjä ei muuta toimintaansa.
– Itärajan avaaminen ei ole tällä hetkellä ajankohtainen keskustelunaihe.
Autto kuitenkin myöntää, että itärajan sulku tekee elämän vaikeaksi heille, joilla on läheisiä sekä Suomessa että Venäjällä.
– Toivottavasti jossain vaiheessa Venäjä ymmärtää oman etunsa, ettei se voi voittaa mitään käyttäytymällä tällä tavalla aggressiivisesti Suomea tai muitakaan eurooppalaisia naapureitaan kohtaan ja vetäytyy vihamielisistä aikeistaan.
Venäjän hallinto puolestaan näkee, että länsimaat toimivat sitä vastaan vihamielisesti. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ja Naton sotaharjoitukset Suomessa Venäjä tulkitsee aggressioiksi Venäjää kohtaan.
Painotus Suomen turvallisuudessa, mutta rajataan turvapaikanhakijoiden oikeuksia
Ihmisoikeuksiin, kansainvälisiin sopimuksiin ja niiden nykytulkintaan verrattuna laissa on ristiriitoja ja jännitteitä, Autto myöntää.
– Tällä lailla painotetaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Sillä rajataan Venäjän välineellistämien, turvapaikkaa hakevien oikeutta hakea turvapaikkaa niiltä tietyiltä itärajan rajanylityspaikoilta.
Hän kuitenkin sanoo, ettei vastaavia ennakkotapauksia ole ollut aiemmin maailmalla.
– Sen vuoksi kyse on nimenomaan poikkeuslain säätämisestä. Mutta juuri tällaiseen tilanteeseen ei ole ennakkotapausta, jossa toisen valtion turvallisuusviranomaiset aktiivisesti ohjasivat maahantulijoita Suomeen.