Suomi on pitkään ollut metsätuhojen lintukoto, mutta nyt kirjanpainajat tappavat kuusia jopa Kolin kansallispuistossa.
Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Johanna Tuviala tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekosysteemeihin. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää metsähyönteisten ja erityisesti kirjanpainajien vaikutuksia metsiin.
Tuviala on yllättynyt siitä, miten nopeasti kirjanpainajat muuttavat Kolin maisemaa.
– Jos kirjanpainajien joukkoesiintymä jatkuu tätä vauhtia, Kolin päälaen kaikki kuuset voivat olla kuolleita noin kuudessa vuodessa, Tuviala arvioi.
Lisääntyvät helteet ja myrskytuhot ovat luoneet otolliset olosuhteet erilaisille kaarnakuoriaisille. Rajuimmin lisääntyvät kirjanpainajat. Niiden jäljiltä kuusikuolemia on ilmestynyt paitsi Kolille myös eri puolille maata.
Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen merkitsee uutta ja ennakoimatonta aikaa. Kolin kuusien kohtalo näyttää, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Tekoäly paljastaa sairaiden puiden määrän
Joensuulaisen Kelluun vetykäyttöisellä ilmalaivalla kerätty kuvamateriaali paljastaa, kuinka nopeasti kuusituhot etenevät Kolin kansallispuistossa.
Puukuolemia tutkitaan 153 hehtaarin alalla, jossa tehdään laskentaa kirjanpainajien tuhoista ja seurataan sairastuneiden puiden määrää.
Vuodessa luurankopuiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Vuosi sitten kesäkuussa niitä oli kymmenen yhtä hehtaaria kohden, nyt kuolleita puita on hehtaarilla jo 18. Tutkimusalueen puista joka kymmenes on kuollut.
Kuolleet puut näkyvät harmaina. Sairastuneet kuuset tunnistetaan ilmakuvista tekoälyn avulla.
Myös Maanmittauslaitos on mukana kuusituhoja koskevassa tutkimuksessa.
– Kuvantamissensoreilla puista saadaan jopa tarkempaa tietoa, kuin puita maastossa tutkien, kertoo tutkija Emma Turkulainen Maanmittauslaitoksen kaukokartoitus- ja fotogrammetriaosastolta.
Kuoriaisten iskeytyminen puuhun voidaan havaita ilmakuvista jo ennen kuin ne näkyvät kuusissa ihmissilmin.
Kirjanpainajakuoriainen on luontainen laji Suomessa, ja sillä on paikkansa ja tehtävänsä luonnossa. Lisääntyessään se synnyttää monen muun lajin tarvitsemaa lahopuuta metsiin.
Kuumat kesät, lisääntyvä kuivuus ja yhden lajin puupellot ovat kirjanpainajille erittäin otollinen yhdistelmä. Massaesiintyminä se pystyy tuhoamaan nopeasti laajoja alueita.
Kuoriaisten matkaa on yritetty estää hoitohakkuilla, mutta tulokset ovat olleet varsin vaisuja.
Myös Kolilla kyse on massaesiintymästä. Kirjanpainaja on erittäin tehokas lisääntymään, ja sen kanta voi otollisissa olosuhteissa jopa kaksitoistakertaistua vain yhdessä vuodessa.
– Jää nähtäväksi, milloin se pystyy Kolillakin tuottamaan toisen sukupolven kesän aikana. Ehkä ei sentään vielä tänä kesänä, Tuviala pohtii.
Monituhosyndrooman karut kasvot
Kolin kuuset ovat kovilla ilman kirjanpainajiakin. Puut kasvavat jyrkillä rinteillä ohuen maapohjan päällä ja ovat altiina säiden vaihteluille, erityisesti kuivuudelle.
Tykkylumen määrä on lisääntynyt, ja se katkoo latvuksia. Ilmastonmuutos nostaa lämpösummaa ja kuivuus lisääntyy, mikä stressaa puita entisestään. Puiden vesitasapaino häiriytyy, eivätkä ne pysty puolustautumaan runsastuneita kuoriaisia vastaan.
Kuuset selviäisivät normaaleista kirjanpainajamääristä, mutta massaesiintymä on niille liikaa. Kolin kuusten kuolema alkoi vuonna 2018 pahojen talvivaurioiden jälkeen.
Ukko-Kolin maisemassa harmaiden runkojen määrä kasvaa jatkuvasti. Kolin kuolleet kuuset kaatuvat myrskytuulien ja tykkylumien myötä terveitä puita helpommin.
Kun vanhat kuuset katoavat, muuttuu myös kansallismaisema.
Juttua muokattu 1.8.2024 klo 17:51: Poistettu käsite kotoperäinen laji ja korvattu se ilmaisulla luontainen laji Suomessa.