Suomessa droonien käyttö maanviljelyssä lisääntyy. Näin arvioivat Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton asiantuntija Max Schulman ja Maanmittauslaitoksen vanhempi tutkija Roope Näsi Ylen aamussa ja Ykkösaamussa keskiviikkona.
Monissa muissa Euroopan maissa ja Aasiassa drooniavusteinen maanviljely on jo arkipäivää. Droonin avulla saadaan pelloista ajantasaista kuvaa lintuperspektiivistä. Kuvien avulla viljelijä saa nopeasti paremman käsityksen siitä, mikä tilanne pellolla on.
Schulmanin mukaan esimerkiksi keväällä lumen sulamisen aikaan droonikuvan avulla voi tarkkailla ja katsoa, mistä lumi sulaa nopeammin. Hän näkee kuvaamisessa monia hyötyjä.
– Kuivina aikoina voidaan nähdä aidosti se, missä on parempia kohtia ja mistä löytyy vettä. Märempinä aikoina voidaan nähdä kuvista, missä päin on haasteita esimerkiksi salaojituksen kanssa.
Droonikuva erottelee väärät kasvit pellolta
Drooneista voisi olla hyötyä esimerkiksi myös gluteenittoman kauran viljelyssä. Kun gluteenitonta viljaa tuotetaan, seassa ei saa olla yhtään gluteenia sisältäviä viljoja, kuten esimerkiksi ohraa.
Näsi on ollut mukana selvittämässä droonien käyttöä gluteenittoman kauran viljelyssä.
Hänen mukaansa tähän mennessä sekaan eksyneet gluteenia sisältävät viljat on etsitty ja kitketty käsin, mutta droonikuvien ja tekoälyn avulla prosessia voidaan sujuvoittaa.
– Tarkoilla droonikuvilla ja tekoälyä opettamalla olemme saaneet ihan mukavia tuloksia siitä, että voimme löytää seasta yksittäiset ohrantähkät ja näin niiden kitkemisestä tulee helpompaa.
Lait droonien käytöstä maanviljelyssä muutoksessa
Suomessa drooneja käytetään toistaiseksi pääasiassa peltojen kuvaamiseen. Aasiassa niitä käytetään laajasti myös kasvinsuojelussa. Näsin mukaan esimerkiksi Kiinassa droonit ovat jo pitkään levittäneet riisipelloille kasvinsuojeluaineita.
EU:ssa kasvinsuojeluaineiden lentolevitys drooneilla on lähtökohtaisesti kielletty, mutta lakiin on vireillä muutoksia. Myös Suomessa hallitus on esittänyt, että droonien avulla tehtävää kasviensuojeluaineiden levitystä voitaisiin alkaa testata tutkimuskäytössä.
– Kasvinsuojelussa pikkuhiljaa varmasti saadaan se lupa. Sitä kautta voidaan tehdä myös pesäketorjuntaa. Teknologia kehittyy koko ajan, Schulman sanoo.