Tel Avivin esikaupungissa Rehovotissa järjestettiin 21. heinäkuuta vuonna 2022 tunnelmallinen ja intiimi tilaisuus, jota kunnioittivat läsnäolollaan mm. Kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäsen Sari Essayah sekä Suomen Israelin-suurlähettiläs Kirsikka Lehto-Asikainen.
Joukko oli kokoontunut vuonna 1947 kuolleen Elias Katzin hautakivelle. Sille Suomen juutalaisyhteisö aktiivijäsenensä, aikanaan pitkään Israelissa asuneen toimittajan Rony Smolarin johdolla oli hankkinut olympiarenkaat kiinnitettäviksi. Ne koristavat palestiinalaisen ampujan luotiin 46-vuotiaana menehtyneen Katzin hautaa nyt kolmatta vuotta.
Tulevan syyskuun aikana Smolar kumppaneineen järjestää Helsingin juutalaisen seurakunnan tiloissa Turun juutalaisyhteisössä varttuneelle Katzille muistelutilaisuuden. Sen tämä Paavo Nurmen ja Ville Ritolan unohdettu aikalaisurheilija on ansainnut. Kun Pariisi edelliskerran, tasan vuosisata sitten, järjesti olympiakisat, Katzista nimittäin tuli Collombes'n stadionilla Suomen olympiahistorian ainoa juutalainen kultamitalisti ja ylipäätään olympiamitalisti.
Katz saavutti Ritolan perässä hopeaa 3000 metrin estejuoksussa ja oli silloiseen olympiaohjelmaan kuuluneen 3000 metrin joukkuekilpailun voittajatriossa Nurmen ja Ritolan kanssa. Elias Katzin jälkeen Suomea on olympiatasolla edustanut kolme juutalaista urheilijaa, viimeksi painija Arje Nadbornik Mexico Cityssä 1968.
Tulivaunut ja Abrahams
Elias Katzia paremmin Pariisin 100 vuoden takaisista juutalaisista yleisurheiluvoittajista muistetaan varmasti brittisprintteri Harold Abrahams, jonka tarina oli maailmankuulun Tulivaunut-elokuvan pääinnoittajia. Kaikkien aikojen kuuluisin juutalaisurheilija lienee amerikkalaisuimari Mark Spitz, joka 1968-72 saavutti yhdeksän olympiavoittoa.
Elias Katz vaipui kotimaassaan unohduksiin, sillä hän muutti jo 1925 Saksaan. Kun Adolf Hitlerin hallinto aloitti 1930-luvun alussa lopulta kansanmurhaksi kulminoituneet juutalaisvainot, Katz siirtyi loppuiäkseen silloiseen Palestiinaan perustamaan nyt Israelina tunnettua juutalaisvaltiota. Hänen vaiheikas tarinansa on kerrottu kiinnostavasti mm. Smolarin ja Adiel Hirschovitsin Makkabi-kirjassa eli Helsingin juutalaisurheilun historiikissa sekä Arto Terosen ja Jouko Vuolteen Kiveen hakatut -kirjasarjan 8. osassa.
Vuonna 1972 Mark Spitz kiidätettiin turvaan Münchenin olympiakylästä, kun palestiinalainen terroristijärjestö Musta syyskuu oli hyökännyt Israelin joukkueen taloon. Panttivankidraama huipentui myöhemmin verilöylyyn, jossa kuoli 11 Israelin joukkueen jäsentä ja viisi terroristia.
Valtava ongelma
Kun Elias Katzin olympiauroteoista on kulunut täysi vuosisata ja Mark Spitzin seitsemän kultamitalin kisoista 52 vuotta, juutalaisvastaisuus on Ranskassa valtava ongelma ja puheenaihe ensi perjantaina alkavien Pariisin olympiakisojen alla.
Rony Smolar arvioi, että tilanne on jopa pahin sitten toisen maailmansodan saksalaismiehityksen. Ranskassa on lähes kuuden miljoonan muslimin vähemmistö, jonka tausta on pääosin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Juutalaisia on noin kymmenesosa tästä eli eniten maailmassa Israelin ja USA:n jälkeen.
– Muslimivähemmistöä ei voi tietenkään syyttää kaikesta juutalaisvastaisuudesta Ranskassa, mutta on selvää, että sen rooli on hyvin merkittävä, aiheen kansainvälistä uutisointia intensiivisesti seuraava Rony Smolar sanoo.
Juutalaisvastaisuus on pahentunut Ranskassa selvästi sen jälkeen, kun Israel joutui Hamas-terroristijärjestön laajan iskun kohteeksi ja hyökkäsi lokakuussa Hamasin kotimaaperälle eli Gazan kaistaleelle.
Tilanne oli erittäin vakava jo ennen sotaa, sillä Ranskassa tilastoitiin erilaisia juutalaisvastaisia tekoja, kuten väkivaltaa, uhkauksia tai juutalaiskohteiden vandalisointia, vuonna 2018 peräti 74 prosenttia enemmän kuin 2017. Vuonna 2019 mitattiin vuoden 2018 lukuihin jälleen nousua 27 prosenttia.
Ranskan juutalaisyhteisöt ovat joutuneet kohentamaan omia turvatoimiaan erittäin radikaalisti, ja monet kohteet ovat ympärivuorokautisessa viranomaisvalvonnassa.
Valtavat turvakaartit
Juutalaisvastaisuus on leimannut myös osaa ranskalaisesta politiikasta.
Viime marraskuussa suuri osa Ranskan juutalaisyhteisöstä suuttui, kun laitaoikeistopuolue Kansallisen liittouman keulakuva Marine Le Pen ilmoitti haluavansa osallistua juutalaisia ja Israelia puolustavaan mielenilmaukseen. Syy vastustukseen oli, että varsinkin Le Penin isän Jean-Marie Le Penin johtaja-aikana juutalaisvastaisuus oli silloisessa Kansallinen rintama -nimisessä puolueessa hyvinkin hovikelpoista.
Tässä asiassa laitaoikeisto ja -vasemmisto näyttävät Ranskassa lyövän kättä, sillä äskettäisten vaalien voittajakoalition vetäjä Jean Luc Melenchon on saanut runsaasti syytöksiä juutalaisvastaisuudesta.
Islamistinen terrorismi on pian alkavien olympiakisojen valtava uhkakuva, johon Ranskan valtio varautuu järeästi. Olympiarauhaa varmistaa kisapaikoilla eli Pariisissa ja sen ympäristössä, Marseillessa ja Tahitilla yhteensä 60 000 sotilasta, poliisia ja santarmia.